Ja TAAS edessä on viikonloppu! Minne edelliset pari viikkoa ovat vilahtaneet? Ihanaa. Tässä teen hyvällä mielellä töitä ja odotan innolla uutta kivaa viikonloppua. Minulla on joku, jonka kanssa aina meillä on kivaa ja voimme rennosti viettää laatuaikaa yhdessä kivojen ystävien kanssa. Olenpas onnekas. Jukka on kiireinen, koska hänellä on omia työ- ja harrastusjuttuja pitkin viikonloppua, mutta se ei estä meitä viettämästä kaikkea mahdollista aikaa niiden välissä yhdessä. Ja niiden ajalla. Juuri näin tämän pitääkin mennä. Jos oikeasti haluaa, niin aina löytyy aikaa olla toisen kanssa. Olen aivan riittävästi saanut kuulla työkiireistä, jotka estävät yhteydenpitdon, että nautin tästä täysin siemauksin! Ei stressiä. Ei pahaenteisyyttä. Vaan ihanaa kihelmöivää intoa. Menen laittautumaan hyvään perjantaiseen tilaan töiden jälkene ja tapaan Jukan keskustassa, mistä jatkamme yhdessä matkaa kohti viikonloppua. Viikko on sujunut hyvin ja olen käynyt lenkillä lähes joka ilta! On pakko saada oma olo paremmaksi ja vatsa kuntoon. Eväänä minulla on jogurttia. Illaksi suunnittelen ihania päihteitä, jotka lieventävät ruokahalua ja piristävät mieltä. Kaikki asiat tuntuvat olevan jotenkin nätissä tasapainossa. Aiemmin tällä viikolla satuin kuuntelemaan johonkin työjuttuun liittyen jotain opiskelijoiden huumevalistusta. Siellä nuoret reippaat aikuiset, joilla ei todennäköisesti itsellään ole mitään kokemusta huumausaineista selittelivät ylivakava katse naamallaan sitä miten kauhean surullista on kun huumeet johtavat ihmisen tuhoon. En voinut olla ajattelematta hymyillen, että höpöhöpö. Tunnen niin paljon ihmisiä, joilla on upeat perheet ja urat, mutta jotka osaavat vapaa-ajallaan hyödyntää nämä hyvät lisäavut rentoutumiseen ja nautintoon ilman, että tarvitsee örveltää tai sammua minnekään. Miksei, jos se pysyy hallinnassa ja on nuori ja tahtoo pitää hauskaa? Minulla ei ole mitään tarvetta lopettaa ainakaan nyt niin kauan kun juhliminen kuuluu elämääni. Tuhat kertaa mielummin laadukasta sativaa ja ekstaasia, kuin alkoholia. Nyt kun ahdistuskin on kaikonnut, enkä tarvitse päihteitä lääkityksenä (viininmaistelukin on romahtanut), niin koen jotenkin kontrolloivani kaikkea paljon enemmän. Koen oloni voimaantuneeksi, kun halvalla ja yksinkertaisella tavalla saan oloni mahtavaksi, hoikaksi ja teräväksi. En voi sille mitään. Ehkä mieleni ja asenteeni muuttuu, mutta ei ainakaan juuri tänään.
Olen selaillut matkallemme majoitusvaihtoehtoja. Jo muutamalla kympillä yö saa täyttä luksusta. Ilmastoinnit, kylpyammeet, luksusaamiaiset, merinäköalat, uima-altaat... mutta juuri kun olen tekemässä varauksia, niin alan miettiä, että emmehän me aio hotellissa aikaa viettää, kuin vain nukkumassa! Hyvä sänky, ilmastointi ja aamiainen riittää! Kaikissa hotelleissa on loistava sijainti ja meri lähellä. Joten miksemme maksaisi vaikka kymmentä eroa yöstä ja käyttäisi rahoja hyviin ravintoloihin ja hierontoihin meren rannalla? Mieleni vaihtuu jatkuvasti, mutta se on sellaista ihanan hauskaa! Koska ihan sama mitä valitsemme, niin siitä tulee hauskaa ja tuskin petymme! Mutta jos petymme, niin voimme huoletta vaihtaa hotellia vaikka lennosta. Lentoon pääsy ei vieläkään ole varmaa. Mutta jostain syystä minua ei huoleta yhtään. Lähtöajankohta lähenee ja se alkaa tuntua todellista. Me, kaksi vierasta ihmistä, lähdemme kohti tuntematonta! Mikä voisi olla parempaa? Olemme ihastuneita! Emme pysty pitämään näppejä irti toisistamme. Tulemme kaikilla tasoilla toimeen. Ja nyt pääsemme yhdessä seikkailemaan maailmalle, ainakin hetkeksi! Ihanan spontaania ja hullua ja minulle sopivaa! Fiilis kohenee entisestään kun onnistun kieltäytymään tarjotuista herkuista työpaikan kahvitauolla, ja saan suunniteltua päivänkulkuni niin, että ehdin tapaamaan Jukkaa jo melkein heti töiden jälkeen. En ole pitkiin, pitkiin aikoihin ollut yhtäjaksoisesti näin tyytyväinen ja toiveikas. Jotenkin vain joka elämän osa-alueella tuntuu asiat olevan aika hyvässä jamassa. Pääsen pienellä vaivalla hyvään bikinikuntoon. Tiedän sen. Saan vatsani kuntoon, kun pidän pientä paastoa ja syön vatsaystävällisesti nyt jatkossa. Jukka on kiva ja ihana! Meitä odottaa matka, ja vaikka se peruuntuisi, niin lähdemme jonnekin joka tapauksessa. Minulla on kivoja ystäviä, jotka ymmärtävät minua. Minulla on ihania sukulaisia, joihin täytyy kyllä pitää tiiviimmin yhteyttä. Töissä sujuu kivasti! Olen saanut tunnustusta hyvin tehdystä työstä, vaikka motivaationi on ollut alamaissa. Opin varmasti taas nauttimaan arjesta. Olen onnistunut vähentämään alkoholin käyttöä ja siihen liittyvää rahantuhlaamista. Suunta tuntuu hyvältä! Jos oikein asiaa ajattelee, niin voisin alkaa pelkäämään, että jokin menee pieleen. Jukka osoittautuu erilaiseksi tai häipuu. Voisin pelätä, että sairastun vakavasti tai jotain muuta pahaa tapahtuu. Olen joskus ollut aika vainoharhainen ja pelännyt syöpiä ja muita sairauksia. Mutta juuri nyt en anna näiden ajatusten pilata mitään, vaan menen taas perusterveystarkastukseen matkan jälkeen. Luin muun muassa jostain munasarja- tai kohtusyövästä ja sen oireista. Niitä olivat epämääräiset vatsaoireet. Olen jo viikkokausia kärsinyt vaihtelevasti näistä oireista ja myös hetkittäin tiputteluvuodosta. Mutta olen aina käynyt säännöllisesti papakokeissa ja pari vuotta sitten ultrassakin, eikä mitään ole ilmennyt. Siksi nyt uskallan vähän relata ja jättää tsekkauksen matkan jälkeen. Luoja paratkoon. Nyt odottaa taas uusi kiva viikonloppu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti