Teemu

En lannistunut, vaikkei ensimmäinen tapaamani henkilö ollutkaan tuleva aviomieheni. Ei se olekaan ihan niin yksinkertaista, olen valmis antamaan aikaa. Ei ole kiire, koko kesä on vielä edessä! Ajattelin, että ehdin aivan takuulla löytää sopivan avecin loppukesän juhliin. Olin tyytyväinen ensimmäiseen treffikokemukseen. Testikappale. Beta-versio. Selvisin! Minulla oli jo seuraava kirjeenvaihtokaveri valmiina. Keskitin kaiken energiani nyt Teemuun. Viestittely oli alusta alkaen paljon intensiivisempää ja kesti pari viikkoa ennen tapaamisen sopimista. Useimmat pienemmätkin kiinnostuksenkohteemme olivat yhtäläiset! Ymmärsimme toistemme sanaleikit ja viittaukset. Hän oli todella kuvan perusteella komea ja kadehdittavan koulutuksen käynyt - ja minua noin kymmenen vuotta vanhempi. Tässä se nyt on! Komea ja esittelykelpoinen. Hieman ehkä vakavamielinen mutta älykäs. Iällä ei ole merkitystä. Koin jo valmiiksi sielujen sympatiaa. Hänkin mainitsi sen viesteissämme: olemme uskomattoman hyvä matchi! Näytin Teemun kuvan lenkkikaverilleni ja hänenkin mielestään Teemu oli juuri hyvä. Myhäilin tyytyväisenä. Tulee ikävä näitä yhteisiä lenkki-iltoja, koska pian varmaan vietän kaikki iltani Teemun kanssa.

Ainoa asia, joka vähäisesti häiritsi minua keskusteluissamme, oli Teemun hienovaraiset viittaukset seksiin. Jos olen tositarkoituksella liikenteessä ja haluan edetä hitaasti, odottaa intiimejä hetkiä rauhassa vasta suurempien tunteiden kera, en välttämättä halua keskustella seksistä ihmisen kanssa, jota en ole koskaan tavannut. Myöhemmin olen saanut huomata, että yllättävän useassakin tapauksessa, kun mies kysyy "Mistä sinä pidät, mitä teet vapaa-ajallasi?", ja listattuasi terveellisiä ja kliseisiä harrastuksiasi, mies liittää omaan listaukseensa seksin. Miksi? Onko se vihjaus siitä, että hän odottaa seksiä pian? Haluaako hän varmistaa että sinulla ei ole seksuaalisia esteitä? Onko mies vain rehellinen, eikä ymmärrä, että normaalissa parisuhteessa - kun sen aika on - seksi yleensä kuuluu menuun, vaikkei sitä erikseen listattaisi? Kokemusteni perusteella mikä tahansa vastaus voi pitää paikkansa. Kokemusteni perusteella tasokas mies ei puhu seksistä etukäteen. Kerroin Teemulle, että haluan edetä intiimeissä asioissa hitaasti, ja hän lupasi olla kärsivällinen. En tiedä olisiko oloni pitänyt olla tästä kiusaantunut, mutta olihan hän sentään loistavassa ammatissa. Ja komea! Tietoisesti sivuutin periaatteeni tavata vain miehiä, jotka osaavat olla yhtä tahdikkaita kuin minä.

Teemu ehdotti yhteistä ravintolaillallista arki-iltana. Hän ilmoitti jo etukäteen tarjoavansa, sillä hänellä oli uuteen ravintolaan alennuskuponki. Hienoa, yksi asia vähemmän mietittävänä! Ilmeisesti on normaalia käydä treffeillä arkena. Ehkä se onkin fiksua, jotta voi syyttää huomista työpäivää jos haluaa kiireesti siirtyä pois paikalta. Etukäteen ravintolan menua tutkiessani totesin, ettei siellä myydä lainkaan alkoholia, joten kohdallani ruokajuomaksi jäisi väkisinkin kivennäisvesi. Näin alkuvaiheessa deittihistoriaani en pitänyt asiaa tärkeänä. Sekään, että Teemu kertoi ettei käytä laisinkaan alkoholia, ei tuolloin vaikuttanut kiinnostukseeni suurena viininystävänä. Pidin kiinni  muista kriteereistä, henkisistä ominaisuuksista ja silleen. Ei se voi olla niin merkittävää, että emme koskaan nauti lasillisia tai kaksia yhdessä.

Olin ajoissa. Olin hyvin ajoissa, sekä astetta enemmän laittautunut. Mehän käytännössä jo tunnemme toisemme. Pidämme jo toisistamme! No stress, vain pari perhosta vatsassa! Ehdin kierrellä parissa vaateliikkeessä ja vilkaista peiliin, heittää purkan suuhun ja saapua paikalle minuutilleen sovistusti. Hiukset nätisti auki, muttei sen enempää laitettuna. Teemu istui odottamassa penkillä ja hänen katseensa kirkastui minut nähdessään. Hän ei ole pettynyt! Minäkään en ollut. Teemu oli ihan komea. Olin salaa tyytyväinen, että oikeastaan minun tasoni voikin olla astetta parempi. Miksen edellyttäisi minua miellyttävää ulkonäköä kumppaniltani, kun voisin sen tehdä! Halasimme, koska niin kai kuuluu tehdä. Hän puhui hillitysti ja sanojansa harkiten, kävelimme ravintolaan. Olin itseni yllätykseksi jännittynyt. Vitsailin siitä voinko tilata jotain muuta kuin salaattia, ilman että hän pitäisi minua epänaisellisena. Tilasin burgerin. Hymyilimme. En tiedä mitä pitäisi tuntea. Muutama vaivaantunut hiljaisuus. Keksin väkisin puheenaiheita. Töistä, sukujuurista, lempiruoista. (Voin puhua ruoasta, herkuista, suklaasta, kun vielä olen normaalipainoinen. Ehkä ryhdyn tilaamaan salaattia säännönmukaisesti, jos tilanne muuttuu.) Hän puhui parisuhdetavoitteistaan ja sinkkutapahtumista, joihin aktiivisesti osallistuu. Kertoi saaneensa sieltä ystäviä. Haluaa vakavan suhteen. Ruoka oli keskinkertaista. Pieni vaivaantunut hiljaisuus. Tilasimme yhteisen jälkiruoan kahdella lusikalla. Ainakin yritystä on! Jos tämä alkaisi toimia, se kuulostaisi tulevaisuudessa romanttiselta. Illallisen jälkeen Teemu saattoi minut pysäkilleni ja totesi ettei oikein tiedä mitä tuntee (2/2 kun treffien päätteeksi mies toteaa mitä ajattelee, wow). Itse totesin etten tiedä miltä pitäisikään tuntua. Halasimme heipaksi. Olin ehkä hieman pettynyt ettei salamat välkkyneetkään enempää treffiemme aikana. Kuuluuko sen tuntua tältä? Herääkö tunteet vasta myöhemmin? Onko vaivaantuneet hiljaisuudet pakollisia? Olenko jo liian vanha spontaanimpaan toimintaan? Kaikki taika niistä ihanista viesteistä oli kadonnut. Pari päivää myöhemmin sovimme tapaavamme uudestaan. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Tapasimme pian ekojen illallistreffien jälkeen kävelyllä. Olin hieman arkisempi. Arki-iltana. Ehkä ne viikonloput tuhlataankin parempiin treffeihin? Minä saan arki-illat. Vielä enemmän hiljaisia hetkiä. Vielä vähemmän perhosia. Ei salamaa. Halasimme, totesimme, että katsotaan jos joku fiilis herää vielä tavata uudelleen. Ei herännyt. Emme enää koskaan viestineet toisillemme mitään. Eikä se mitään.