...ja pari muuta!

Kun tapasin Carlosin ensimmäistä kertaa, tapasin myös muutaman muun henkilön sillä viikolla. Päätin olla rento ja suostua tapaamisille, mikäli mitään selkeää estettä ei ollut ilmaantunut. Jos oli jonkinlainen mahdollisuus, että juuri tämä henkilö kannattaisikin tavata, lähdin tapaamiselle. Töiden jälkeen kotiin suihkuun, valmistautuminen, vaatteiden vaihto ja ulos! Se alkoi käydä nopeasti todella väsyttäväksi, ja kuten aiemmin mainitsin,  keskitin jatkossa ensitreffit (pääosin) loppuviikolle.

Yksi tapaamani henkilö oli ikäiseni Toni. Hieman lyhyt, mutta ihan mukavan näköinen ja rento ja itsevarma. Alempi korkeakoulututkinto ja koulutustaan vastaava työ. Ihan kiva. Emme olleet sopineet, mitä aioimme tehdä arki-iltatreffeillämme, ja kun tapasimme päädyimme jotenkin kummasti alkoon valitsemaan viinipulloa ja sieltä Tonin luokse katsomaan elokuvaa. Hänellä on täysin normaali siisti ja tilava asunto kohtalaisella sijainnilla. Ei mitään mieleen jäävää. Tulimme jälleen kerran hyvin juttuun. Puhetta riitti. En keskittynyt kunnolla elokuvaan. Hän olisi toivonut, että olisin jäänyt, mutta lähdin leffan (ja viinipullon) loputtua kotiin. Taisimme hieman pussailla sohvalla leffan lomassa ja viinihuuruissa. Ihan mukavaa, mutta ei mitään sen kummempaa! Tapasimme vielä uudelleen samalla viikolla, jolloin kaava oli samanlainen, paitsi että hän sotki housuni tyystin hoppuilullaan, ja minä päädyin jäämään yöksi, ihan vain nukkumaan. Ihan hauska muisto näin jälkikäteen! Vaihdoimme pari viestiä vielä kesän aikana.

Lisäksi tutustuin Lauriin. Hän oli melko kaunis mieheksi, hieman minua pidempi menestynyt liikemies ja siinä sivussa muusikko. Tällä tapaamisella ilmapiiri oli hieman vakavampi ja tunnustelevampi. En ollut aivan niin avoin ja vapaamielinen jutuissani, kuin ehkä jonkun toisen kanssa. Uskon vakaasti, että Lauri oli oikeasti tositarkoituksella liikkeellä, eikä varmasti olisi edes vienyt minua luokseen alkon kautta ensitreffeille. Ehkä halusin osoittaa olevani samalla aaltopituudella tässä asiassa ja pyrkiä antamaan itsestäni vakavamielisemmän kuvan? Nautimme ensin lasilliset yhdessä paikassa, sitten illallisen toisessa ja vielä jälkiruokajuomat kolmannessa. Koin itseni hillityksi ja "wife materialiksi" treffiemme ajan. Keskustelimme työasioista, harrastuksista, asunnoista... Hän tarjosi juomat, mutta jaoimme ruokalaskun ehdotuksestani. Koko ilta oli onnistunut. Lauri ehdotti myöhemmin uutta tapaamista, mutta kerroin hänelle lisää itsestäni ja kiireisestä elämästäni. Olen aina ollut kiltti ja hillitty ihminen, mutta juuri nyt en ole kokenut itseäni sellaiseksi. Jätin pallon hänelle, ja uskon, että jokin ei vain enää täysin natsannut. Ja se on ok.

Ahmed oli mielenkiintoinen tapaus. Olimme viestitelleet Tinderin kautta jo viikkoja. Se on pitkä aika minulle. Usein olen sopinut tapaamiset hyvin pian. Viestittelymme oli lähinnä vitsikästä. Hän kertoi esittelytekstissään etsivänsä ystäviä, joten koin kommunikaatiomme hyvin rennoksi. Kun hän ehdotti tapaamista lauantai-illalle kello kymmeneltä illalla, ajattelin, että tähän on pakko suostua, ja jotain hulvatonta on luvassa! Olihan hän toistuvasti kuvaillut olevansa The Party Boy! Ihan niin kuin Game of Thronesin Tyrion: tykkää juoda ja tietää asioita! Ihan niin kuin minäkin! Päättelin, että lauantaina parhaaseen aikaan tilaamme pullollisen viiniä, syömme vatsamme täyteen hyvässä pastaravintolassa, ja jatkamme siitä juhlimaan vähintään hyvin toimeentulevina kavereina! Ahmed odotti minua ravintolan edessä. Hän oli hieman vanhemman oloinen, kuin kuvista olin päätellyt, mutta miellyttävä ja pitkä ja pukuun pukeutunut. Hän työskentelee menestyvässä kansainvälisessä yrityksessä. Ja tapaamisemme jälkeen kutsuikin minut matkalaukussaan mukaansa Müncheniin. No. Vitsailimme heti alkuun. Menimme tilaamaan ruokia. Pohdin ääneen viinivalikoimaa...ja BOOM! Mä en oikeastaan juo alkoholia, hän sanoo. Mitääh! Naamani venähti. Tätä en ollut odottanut juttujemme jälkeen keskellä viikon parasta iltaa. Pohdin ääneen pastavalikoimaa: pekonipasta! BOOM! Mä en syö lainkaan porsasta, hän lisää. Noniin, hän on muslimi. Olin tullut johdetuksi harhaan. Kullekin rauha uskontonsa kanssa, mutta olin juuri tullut huijatuksi treffeille absolutistin kanssa, vaikka olin luopunut heistä jo kauan sitten. Tilasin itselleni lasillisen viiniä. Sekä pekonipastan. Ruoka oli hyvää ja juttuseura myös. Hänhän etsi ystäviä, joten asia sinänsä täysin ok. Olimme myös valinneet ravintolan, jossa kummankin tilaus mene erikseen omille asiakaskorteille, jottei tarvitse pohtia kuka maksaa. Sekin sopi loistavasti ystävyysteemaan. Silti kassajonossa hän nappasi asiakaskorttini ja hoito laskut. Emme jatkaneet juhlimaan kauniiseen kesäyöhön. Vaihdoimme muutamia viestejä tapaamisemme jälkeen, mutta meistä ei tullut ystäviä. Eikä muutakaan.

Alun perin minun piti tavata Manuel lauantaina, ennen tapaamistani Ahmedin kanssa. Manuel kuitenkin edellisenä iltana halusi siirtää ensitreffejämme, sillä hänen ystävänsä olivat yllättäen kutsuneet hänet juhliin. En jaksanut välittää moisesta sivuutuksesta. Minulla oli kädet täynnä treffejä muutenkin, joten  siirsin tapaamisemme mieluusti sunnuntaille. Manuel oli ollut viesteissä hauska ja kohtelias. Ei ylimääräisiä vihjailuita. Hyvä lyhyt esittelyteksti, muutama mukava harrastuskuva. Mutten ollut ajatellut hänestä sen kummempaa. En tiennyt vielä pitkään aikaan, että juuri häntä ajattelen nytkin enemmän kuin muita. Hänen muistelemisensa ei kirpaise, kuten Carlosin ajattelu, koska hän ei ole mennyttä. Hän on nykyhetkeä. Se kirpaisee ihan eri syistä. Tapasimme siis kauniina sunnuntaipäivänä. Olin melko uupunut menneestä viikosta, mutta en ollut vielä koskaan perunut yksiäkään treffejä (Carlos-kappaleen peruutus tapahtui vasta tämän viikon jälkeen), joten laittauduin parhaimmilleni ja saavuin tapaamiseen. Manuel oli odottamassa minua keltaisessa paidassaan kampissa (vaihteeksi). Hän on minua hieman pidempi, hieman vanhempi ja menestyksekäs omassa työssään. En ollut välittömästi viehättynyt hänestä ulkoisesti, vaikka hän olikin tyylikäs ja tumma. Manuelilla on miehekäs matala ääni, ja kumpuava nauru. Hän kysyi halusinko viiniä vai olutta. Halusin olutta vaihteeksi, joten menimme viihtyisälle oluthuoneelle. Hän tarjosi meille valitsemani vehnäoluet. Sopii hyvin sunnuntaille. Istuimme alas ja keskustelimme viikonlopusta ja menneistä suhteistamme. Kerroin omasta erostani, ja hän kertoi omasta kipeästä erostaan. Kuuntelin hänen juttujansa ja mietin mielessäni, ettei hänellä voi olla kaikki ihan kunnossa, jos on tuollaisessa kamaluudessa roikkunut. Mutta mikäpä minä olen tuomitsemaan. Ja hän vaikutti suhtautuvan tilanteeseensa huumorilla. Nauroimme paljon! Minä tarjosin seuraavat juomat. Manuel siirtyi viereeni istumaan. Kerroin työstäni ja perheasioistani, hän kertoi omistaan. Tilasimme kolmannet. Mutta koska oli sunnuntai osasimme lopettaa ajoissa, halasimme ja erosimme. Ajattelin, että päivä oli ollut ihan mukava siinä missä mikä tahansa muukin, mutten tiennyt aioinko enää koskaan tavata Manuelia uudelleen.