Ultimatum time

Olen laittanut taas ihan yllättäen laittanut kaiken vaakalaudalle Javierin kanssa, kun sunnuntaina havahdun hauskan juhlimisviikonlopun jälkeen nykytodellisuuteen ja siihen, miten ärsyttävä hän on mielestäni perjantaina ollut. Minä olen tarvinnut halausta ja hän on käskenyt vitsikkäästi minun mennä hakemaan se muualta. Joten sunnuntaina nukuttuani hyvät aamu-unet valvotun viikonlopun jälkeen ja otettuani ahdistuksen uumoillessani rinnassani puolikkaan rauhoittavan lääkkeen aloitan keskustelun hänen kanssaan. Ja sanon suoraan, että hän on ollut liian kiireinen. Javier nauraa ja vitsailee olevansa bisnesmies. Ja sitten toteaa, että olisi kyllä vapaalla tiistaina. Eli nyt olisi taas tilaisuus tarttua tapaamiseen, mutta olen niin loukkaantunut, että sanon etten aina jaksa odotella sitä, kun hänellä sattuu olemaan minulle jokin arki-ilta aikaa. Javier käskee minun sitten ehdottaa suoraan päivämääriä, kun haluan nähdä. Mutta minusta tuntuu, että olen ollut jatkuvasti aloitteellinen. Ja se, että sanon tarvitsevani halausta on tapaamisehdotus! Javier toteaa, että hänellä on paljon tekemistä, johon tahtoo vapaa-ajallaan panostaa. Sanon, että juuri tämä aina etäännyttää meidät. Hän on liian kiireinen. Heti jälkikäteen minua kaduttaa, etten tartu tilaisuuteen tavata häntä alkuviikosta. Mutta toisaalta olen ainakin ollut rehellinen. Ei minulle pidemmän päälle riitä se, että saan hänen pari vapaailtaa kuukaudessa. Haluan olla ihastunut ja nauttia kesästä jonkun kanssa. Ja matkustella yhdessä! Etenkin nyt, kun olen viikonlopun aikana saanut tapaamisehdotuksia Ninolta, joka veisi minut takuulla minne vain. Ja Karrilta, joka on yllättäen suoraan kutsunut minut matkalle mukaansa (ehkä puoliksi vitsillä, ehkä ei). Niin etenkin nyt tämä Javierin kiireisyys ja hankaluus korostuu mielessäni. Taas torppaan kaiken muun siksi, että ehkäpä joku päivä meillä olisi jotain enemmän Javierin kanssa. Joten sanon taas asioita suoraan. Ja aion jatkaa keskustelua tänään. Ensinnäkin siksi, että saan tilaisuuden ehkä nähdä hänet mikäli hän tajuaa olleensa liian kylmä minua kohtaan. Ja siksi, että jos hänellä ei ole aikeita syventää suhdetta kanssani, niin saan tietää sen ajoissa nyt. Ennen kuin olen kuluttanut koko kesäni haaveillen asioista, joita en häneltä saa. 

Maanantaina juttelen ensin Rickyn kanssa niitä näitä, ja sitten lähetän Javierille viestin, jossa pahoittelen aiempaa draamailuani, mutta sanon loukkaantuneeni perjantaisesta keskustelustamme. Siitä, että hän on edes vitsillä käskenyt minun mennä hakemaan tarvitsemani halaukset muualta. Nyt joko voimme käydä läpi keskustelun siitä, etteivät odotuksemme toisiamme kohtaan kohtaa. Tai sopia tapaavamme huomenna. Ja juuri nyt oma oloni on sen verran tunteeton, että voin ihan hyvin sanoa juuri mitä huvittaa. Koska sitten jos Javier jatkaa tunteetonta linjaa eikä halua edistää välejämme, niin kenties aktivoidun paremmin muiden kanssa. Tik tak. Nythän oli se kesä jolloin ei tuhlailla aikaa samoihin pyörityksiin! Javier lukee viestini päivän aikana muttei heti vastaa mitään. Usein hän vastaa sitten myöhemmin kun kiireiltään ehtii. Ja toivon, että hän todella miettisi mitä aikoo sanoa. En jaksa itsekään ylimääräistä draamailua enkä halua aiheuttaa turhaan mitään riitoja välillemme. Mutta juurihan olin ilmoittanut hänelle etten tahdo mitään FWB-suhdetta. Ja minusta tuntuu että juuri sellaisessa hän on minua pitämässä. Ja todennäköisesti sitä tarkoittamatta. Ja saan rimpuilla sieltä pois jos haluan. Etenkin, kun en näköjään pysty tapailemaan ketään muuta niin kauan kun tilanne on kesken Javierin kanssa. Voitteko uskoa, että Karri kutsui minut matkalle kanssaan! Nyt jos koska olisi tilaisuus repäistä ja tehdä jotain hauskaa ja jännittävää. Vaikken rohkenisi juuri sille matkalle, niin selvästi meillä olisi mahdollisuus tutustua nyt toisiimme paremmin. Mutta vain jos tilanne ajautuu nyt umpikujaan Javierin kanssa. Iltapäivällä Javier vastaa jollain vitsillä sivuuttaen koko aiheen kokonaan. Minua ärsyttää, mutta koitan hillitä ylireagoimista nyt. Samaan aikaan Ricky koittaa ehdotella tapaamista ja vakuuttaa tunteitaan, kun toisessa keskusteluikkunassa Javier on normaaliin tapaansa kolea. Ja samalla Aku koittaa olla tosi kaverillinen. Ja Ossilla on ollut hauskat juhlat. Kaikilla muilla on minulle kivaa asiaa paitsi Javierilla. Mutta on maanantai. Hän on tietysti väsynyt ja kiireinen. Eyeroll. Kysyn suoraan että tapaammeko tällä viikolla, vai onko hän jo keksinyt kiireitä. Koska vaikka hän on mielestäni ärsyttävän tympeä, niin epätietoisuus on vielä ärsyttävämpää. Ja jälkikäteen minua kuitenkin harmittaisi, etten käyttänyt tilaisuutta tavata. Tavata kenties sitä tapaamista, jolla viimein asioista tulisi selkeitä. Ehkä viimein saisin sanottua suoraan asiat ja väännettyä rautalangasta ettei tämä epäselvyys enää käy. En jaksa päivääkään. Tunnen itseni rasittavaksi vinkujaksi. Sellaiseksi lievä alkuviikon ahdistus minut tekee. Mutta se tarkoittaa myös toimintaa. Ja toiminta on hyvä. Ja sillä välin kun Javier viivyttelee vastaamisessaan kyselen Karrilta yksityiskohtia hänen matkakohteestaan.