Entten tentten

Herään päänsärkyyn keskiviikkona. Onneksi minulla on hyvät särkylääkkeet. Mutta ajatus ei kauheasti juokse töiden lisäksi työpäivän aikana. Olen edellisiltana jutellut Santiagon kanssa. Hän tahtoisi nähdä tänään. Olen ihan kahden vaiheilla. Haluaisin juoda lasillisen viiniä hyvässä seurassa oikein mielelläni. Mutta en tiedä kannattaako tätä juttua kehittää mihinkään suuntaan, jos joka tapauksessa edessä on tilanne, jossa joudun kohdata minun epävarmuuteni (?) koskien potentiaalisen kumppanini pituutta. Jos aikoisin työskennellä sen eteen, että lyhyys ei enää jossain vaiheessa häiritsisi minua, niin enkö sitten ennemmin viettäisi aikaa Ninon tai jonkun muun aiemman tuttavuuden kanssa? Ja sen lisäksi, etten ole varma haluanko nähdä Santia, niin en ole varma haluaisinko nähdä Rickyn. Jostain syystä hän pyörii mielessäni vähän väliä. Minua ärsyttää se, että jotenkin juttu lässähti kesällä. Tai ei se edes mikään juttu ollut. Vaan lähinnä lohduttauduin hänen luonaan Javierin lempattua minut kauniisti viestillä. Mutta tuolloin Ricky käyttäytyi mielestäni vetäytyvästi. Emmekä ole olleet missään yhteydessä pitkään aikaan, ennen kuin hän nyt yhtäkkiä on ehdottanut uutta yritystä. Jonka olen lähes heti miettimättä tyrmännyt. Kaduttaako minua nyt että en harkinnut vastaustani pidempään? Olisinkin nyt menossa hänen kanssaan ulos, tai viettämään leffailtaa jos olisin pohtinut asiaa vähgän pidempään. Sitäkö kaipaisin? En todellakaan tiedä. Mutta jostain syystä nyt kaipaan hänen seuraansa jollain tasolla. Hän oli kiva kaveri. Vietimme yllättävän paljonkin joskus aikaa yhdessä. Nautin siitä, miten voin milloin tahansa mennä hänen luokseen. Ja hän on pitkä. Eikö ole sekopäistä, että nyt yhtäkkiä tuo piirre korostuu miehessä yltiöpositiivisena, kun se on ollut se dealbreaker toisten kohdalla? Joka tapauksessa selvittääkseni ajatuksiani ja tunteitani lähetän Rickylle viestin. Sanon, että olen harkitsemassa treffeille menemistä. Haluan jutella hänen kanssaan, niinkuin aina aikaisemminkin juttelimme. Viestittelimme lähes joka päivä. Selitän, että olen juhlinut lähes koko kesän, ja nyt viimeinkin minusta tuntuu siltä, että haluan tehdä jotain muuta. Käydä syömässä ja leffassa ja viettää koti-iltoja juoden viiniä. Ricky kommentoi lyhesti juttujani. Kysyy, että oikeastiko harktisen treffejä jonkun tuntemattoman henkilön kanssa. Sitten hän kysyy taas suoraan, että enkö ennemmin tulisi tapaamaan häntä. Sitähän minä varmaan keskustelunavauksellani olen kerjännytkin. Sen lisäksi, että haluan hänen vähän kärsivän, kun viimeksi antoi jutun lopahtaa omaan passiivisuuteensa. Enkä yhtään osaa arvioida pitäisikö minun nyt hypätä tämän ohilipuvan lautan kyytiin. Vai kuunnella järkeäni, joka kyselee, että miksi juttu nyt toimisi jotenkin toisin? Vastaan Rickylle etten tiedä. Ja se on jo paljon enemmän kuin mitä olen aiemmin sanonut. 

Ja se on totta. En vieläkään tiedä mitä aion tehdä illalla. Tai viikonloppuna. Tai myöhemmin. Harmittaa vähän, ettei Mika ole ollut aktiivisempi ja innokkaampi. Hän on sellainen urheilullinen kiiltokuvapoika, joka kyllä tietää mitä haluaa. Ja tietää, että voi sen saada. Mika ei kiirehdi mihinkään ja vaikuttaa olevan tosi tasapainoinen. Vähän niinkuin Nino. Jollain tavalla ainakin. Pidän aika todennäköisenä, että tapaisimme uudelleen kunhan jompi kumpi sitä ehdottaa. Ja sitä kai tässä olen eniten halunnutkin. Mutta hän ei selkeästikään tarjoa minulle sitä innokasta yhteydenpitoa. Fiilistä ihastumisesta. Toisin kuin Santiago, joka pelkästään omalla innokkuudellaan on saanut minut epäilemään omaa ensireaktiotani deittiemme jälkeen. Mutta se voisi tulla Mikan kanssa myöhemmin! Nyt Rickykin tuli sekoittamaan pakkaa omalla tutulla turvallisuudellaan. Sillä, että hän on ollut ystäväni, ja arvostan ystävyyttä tosi korkealle. Huoh. Onneksi mihinkään ei ole kiire, enkä kaiken tämän sekavuudenkaan keskellä lankea niin luulemaan. Saattaa olla etten tahdo lähteä yhtään mihinkään tänään. Juttelen Rickyn kanssa iltapäivällä, ja minusta tuntuu, että hän on jäänyt velvoitteidensa jälkeen juomaan keskellä päivää. Huoh. Tämähän se ongelma taisi viimeksikin olla. Että hän teki katoamistemppuja ollessaan liian humalassa, ja sitten lojui laiskana krapulassaan minua ärsyttäen. Sitäkö haluaisin? En tosiaankaan. Ehkä olisi vain paras antaa jollekin uudelle mahdollisuus ja tukahduttaa kaikki vanhat fiilikset, joita Rickyn suora yhteydenotto sai minussa aikaan. Ehkä pidän hänestä ja meillä oli jokin yhteys. Mutta jos hän meinaa jatkaa vielä samanlaista toimintaa kuin kesällä, niin tarjous deittailusta on melko helppo ohittaa. Kai. No ainakin tällä kertaa. En halua nähdä Rickyä ainakaan heti. Ainakaan jos hän on taas viihteellä. Joten kun Santiago ehdottaa taas niin mukavasti viinipullon jakamista niin päätän tarttua tilaisuuteen. Mutta ennakoin vähän ja sanon etten voi viipyä myöhään. Jos fiilikseni sanoo ettei tästä voi tulla mitään niin voin karata paikalta vedoten ystävien tapaamiseen. Ja sitten voin oikeastikin käydä moikkaamassa Ileä ja muita kavereita. Jos Ricky on odottanut omien sanojensa mukaan jo monta vuotta, niin ehkä hän voi vielä odottaa hetken. Tai iäisyyden.