torstai 26. huhtikuuta 2018

Kärsi välli syys

Keskiviikkona Ricky saapuu täysin sovitusti luokseni viettämään kivaa kaverusten leffailtaa. On ihan piristävää saada vähän erilaista tekemistä arki-iltaan. Kaksinaismoralistista tai ei, niin Rickyn toivotan tervetulleeksi luokseni (ainakin tällä kertaa), vaikken sitä esimerkiksi Akulle tekisikään. Välimme ovat ihan erilaiset. Koko historiamme on ihan erilainen. Rickyn kanssa tiedämme avoimesti missä mennään, vaikka tunteet menevätkin meillä ristiin. En joudu pelkäämään Rickyn reaktioita tai sydänsuruja, koska olemme niin monta kertaa käyneet nämä asiat läpi. Ja koska taustalla on jo fyysinenkin läheisyys, niin se ei ole mikään norsu olohuoneessa, jonka kärsänheilumista tarvitsisi pelätä. Hmm. Noh, ensimmäisenä käymme läpi Rickyn viimeisimmät valitukset hänen entisestä vaimostaan, jonka jälkeen vannotan, ettei hän saa enää puhua asiasta. Ihan vain siksi, koska Ricky valittaa, että joku kuvittelee ettei hän olisi päässyt jo erostaan ylitse, ja mielestäni toipumista puoltaisi se, että hän joskus olisi kaksi tuntia mainitsematta eksäänsä. Sitten juomme pienet lasilliset ihanaa viiniäni, vaikka nauraen muistutankin Rickya ettei hän tällä kertaa saa sitten alkaa sammua sohvalleni ennen iltaysiä. Ja heti kun sade lakkaa, niin kävelemme kolmistaan Rickyn ja perheenjäseneni kanssa ulos syömään niitä näitä iloisesti jutellen. Edellisen vierailun hölmöilyt on nyt unohdettu. Näin toimii kaveruus. Ei jäädä miettimään vanhoja. Vaikka niistä voidaan vähän vitsailla. Ja sitä paitsi huomaan miten asia vaivaa ja nolottaa Rickyä itseään, joten minun nyrpeilyäni ei enempää tarvita. Pikaruokaravintolassa Ricky tilaa kaikista pienimmän ja halvimman annoksen. Varmaan siksi koska on niin pihi tai persaukinen. Hän kuitenkin erehtyy sivulauseessa mainitsemaan, että jos tarvitsen jotain kaupasta, niin hän voisi sen ostaa, koska minäkin aina tuon  hänen luokseen syömisiä ja juomisia puhumattakaan muista viihdykkeistä. Normaalissa tilanteessa sanoisin, että luonani on kyllä leffaherkkuja ihan riittämiin. Mutta tartun harvinaiseen tilaisuuteen ja ehdotan, että voisimmekin poiketa alkossa, josta Ricky voi ostaa minulle valitsemani viini sen rommipullon tilalle, jonka viimeksi Rickylle lahjoitin. Joten ennen illan jatkumista luonani poikkeamme vielä lähialkoon. Sitten vietämmekin kivan rennon illan luonani kaksistaan Rickyn kanssa. Joudun nähdä kauheasti vaivaa, että löydän jostain suoratoistopalvelusta juuri sen elokuvan, jonka haluan nähdä. Juomme viinipulloni pari jäljellä olevaa lasillista, ja nautimme pienet vehreät henkäykset, jotka saavat meidät kikattamaan vähän väliä hölmöille jutuille ja tekevät elokuvasta kuin elokuvasta huomattavasti mielenkiintoisemman. Vaikka Ricky ei niin kovasti arvosta kauhuelokuvan avoimesti rasistista otetta.




Annan Rickyn jäädä nukkumaan sohvalleni, johon hän nukahtaakin kuorsaten, kun itse vielä seuraan toista elokuvaa. Kaverillinen iltamme on siis onnistunut, vaikka Ricky onkin pettynyt siihen, että olen pariin kertaan käskenyt hänen pitää kätensä kurissa ihan vain siksi koska en ole nyt ollut läheisemmällä tuulella. Se on myös uusi juttu. Minun ei tarvitse miellyttää ketään tai pelätä sitä, että toinen pettyy tapaamisemme sisältöön, koska saan itse päättää milloin joku koskee minuun ja milloin ei. Aamulla kun Ricky hiipii halaamaan minua selkäni taakse sänkyyni, niin en tönäise häntä lattialle, vaan annan hänen silitellä ihoani samalla kun venyttelen ja mietin ääneen aamun aikataulujani. Ricky haluaa käydä suihkussa ja annan hänelle vaaleanpunaisen pyyhkeen, koska mitään miehisenvärisempää ei ole puhtaana. Kivaa, kun hän on yhtä nopeasti valmis kuin minäkin. Halaamme pihalla ennen kuin lähdemme aamuvarhaisella kumpikin omiin velvollisuuksiimme. Ja olen torstaina ihan yhtä leppoisan kärsivällinen kuin tällä viikolla muutenkin. Olen jopa ehtinyt päästä yli Akun ailahtelusta niin hyvin, että kysyn neutraalisti (ei hymynaamaa!) häneltä kuulumisia muutaman päivän hiljaisuuden jälkeen. Ensinnäkin siksi että haluan todistaa olleeni kaveri koko ajan (vaikka kaveruuteen on nyt tullut säröjä). Ja siksi että huvittaa. Aku vastaa iloisesti, mutta kertoo sitten suunnitelleensa koko lähitulevaisuutensa aivan uuteen uskoon. Hän suunnittelee jopa muuttoa kauas. Ikäänkuin hänen elämänsä olisi viimeiset kuukaudet pyörinyt vain minun ympärilläni. Ja nyt hänellä ei ole mitään syytä enää nähdä ketään meistä ystävistä. No. Aika ikävää. Mutten koe sen liittyvän itseeni mitenkään erityisesti. Tänään teen itselleni pitkästä aikaa ruoaksi kasviksia ja kanaa. Ja arvon että paistaako aurinko vai sataako vettä, koska sää näyttää muuttuvan viiden minuutin välein. Ja odotan viikonloppua ja toivon että jotain kivaa tapahtuisi! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti