perjantai 6. huhtikuuta 2018

Mul on jano

Ihan viimeisenä illalla vielä ennen nukkumaanmenoa torstaina saan Karrilta viestin, johon päätän vastata seuraavana päivänä ylläpitääkseni keskustelua luonnollisemmin vielä perjantaina. Mutta siinä sängyssä neljän tyynyn keskellä loikoillessani mietin, ettei minulla ole mitään kiirettä oikeasti minnekään. Se sellainen aiemmin pakottava tarve väkisin nähdä joku erityinen ihminen on poissa. Olo on seesteisen rauhallinen vaikka Ricky koettelee käytöstapojani ja Javier ei ole aivan niin innokas kuin olisin haaveissani kuvitellut. Mielessäni jopa käy vaihtoehto siitä, etten tekisi tänään perjantaina yhtään mitään. Mitäs jos vain olisin itsekseni niinkuin nähtävästi muut normaalit ihmiset tekevät... mutta miksi ihmeessä! Olen kiinni arjessa riittävän monta päivää viikosta, jotta ilman erityistä syytä jäisin tuhlaamaan kallisarvoisen vapaa-illan liian arkiseen tapaan. Siispä aamulla vastaan hauskasti Karrin viestiin pitääkseni optiot avoinna. Mutta myös Ricky haluaa toivottaa minulle huomenta, ja vielä eilisen inhottavuuteni jälkeenkin ehdottaa kohtaamista tälle illalle. Olin jo ihan varma, että olen säikyttänyt hänet pois ainakin vähäksi aikaa, mutta ei. Miehet ilmeisesti oikeasti tuntevat jotain masokistista vetoa tällaisiin ärsyttäviin ja hankaliin naisiin. Valitettavasti. Vai onko tämä sellainen Rakkaudesta se hevonenkin potkii -momentti, jossa Ricky kokee yhteenkuuluvuutta ja rakkautta negatiivisenkin tunteidenilmaisuni kautta. Mietin mielessäni vaihtoehtoja ja vastaan Rickylle, että hän olisi tervetullut pitämään minulle seuraa samalla kun valmistaudun iltaa varten, mutten lupaa hänelle koko iltaa. Näin ihana taas olen. Ja koska minua edelleen ärsyttää Rickyn sometavat niin lisään vielä, etten aio odotella hänen varmistustaan luokseni saapumisesta hetkeä kauempaa. Ja sillä aikaa pelaan itselleni lisävaihtoehtoja jutustelemalla Elinan, Akun ja Karrin kanssa. Vaikka intoni välttämättömään treffi-iltaan on tasoittunut tylsemmäksi, niin suostuisin kohtaamaan Karrin silmää räpäyttämättä. Saattaisin ilmoittaa Rickylle, että Time Is Up, eikä hän vahvistanut tapaamistamme riittävän ajoissa joten enää ei voi tulla. Ja vaihtaisin suunnitelman lennosta Karriin tutustumiseen. Kysyn heti suoraan Karrilta, että aikooko hän suunnata viihteelle tänä viikonloppuna ja Karri ilmoittaa sen olevan täysin mahdollista. Mainiota! Vaikka saisin ystävistänikin varmasti seuraa tanssilattialle, niin meillä on aina ollut hauskaa Karrin kanssa. Ja ehkä siellä on vielä se jokin kipinä, joka olisi kiva tsekata loppuun asti. Ihanaa että on miehiä, jotka tykkäävät lähteä kunnolla transsimaan.



Olen tänään herännyt perjantaihin puoli tuntia normaalia aiemmin. Ei pelkästään siksi, että kissa on asettautunut kehräämään täysillä päälleni siten että sen selkä nojautuu suoraan naamaani vasten. Vaan olen yksinkertaisesti pirteä ja täynnä unta! Otan pari kissaselfietä ja laitan radion päälle siksi aikaa kun venyttelen ja käyn aamupesulla. Kävellessäni töihin hymyilen koko matkan ajan harmaassa ja vettä tihkuvassa säässä. Muistan sen ohjeen, että jos kasvot hymyilevät, niin ne lähettävät aivoihin viestin ilosta, jolloin aivot reagoivat suorittamalla sitten mielihyvää aiheuttavia reaktioita. Vaikkei edes alunperin olisi mitään syytä hymyyn. Sitten mietin niitä syitä, joita olen pohtinut mahdollisiksi sille, etten ole enää niin ahdistunut ja masentunut. Ja voihan yksi vaihtoehto olla se, että nykyään hymyilen jatkuvasti! Viikonloppuisin käyttämäni miedot päihdeaineet aiheuttavat ihanan kestohymyn, joka saattaa kestää taukoamatta montakymmentä tuntia! Ja todellakin tunnen silloin onnellisuutta. Ehkäpä se pieni tekninen muutos kasvoillani on buustannut aivojani tuottamaan onnellisuutta laajemminkin elämääni. Ehkä. Vaihdamme pari viestiä Karrin kanssa viikonlopun tanssilattiavaihtoehdoista ja jään odottamaan vastausta, jotta voisin tarjota suoraan mahdollisuutta yhteiseen esijuhlahetkeen. Vaikka vitsailemme välillä hyvinkin intiimeillä asioilla, niin en hänen kohdallaan havittele mitään fyysistä läheisyyttä vaan vain hauskanpitoa ja nauramista yhdessä hölmöille jutuille. Kaikki lähtee kaveruudesta. Näen meidät yhdessä viettämässä iltaa ja sitten suuntaamassa tanssilattialle, mistä voisimme halutessamme lähteä vaivattomasti eri teille. Siinäpä olisi treffi-ilta minun makuuni! Ainakin juuri tällä hetkellä. Laitan iltapäivällä korvalapuista soimaan mahdollisimman tanssittavaa musiikkia, jotta innostuisin lähtemään illalla edes ystävien luokse, jos muut suunnitelmani yksilöllisemmästä illanvietosta eivät toteudu. Rickykin on jo saattanut hermostua pompotteluuni ja koittaa varmaan selvitellä muita vaihtoehtoja omaan iltaansa, kuin että luikkisi luokseni minun ehdoillani viihdyttämään minua pariksi tunniksi. Ja hyväksyn sen. 


Taas se mies, jonka kanssa kävimme jonkinlaisilla tuplatreffeillä aiemmin Elinan kanssa, ja joka ehdotteli heti kimppakivaa, kertoo minulle siitä kuinka hän haluaisi pestä minut. Kysyn suoraan, että käykö heillä usein tsägä ystävänsä kanssa. Siis kolmenkimppaan, mitä he minulle ehdottivat. En muista enää keksinkö hänelle jo jonkun nimen, mutta kutsutaan häntä Joniksi. Joni ja hänen ystävänsä ovat komeita ja supliikkeja miehiä, joilla on loistavat puitteet viehätellä tyttöjä (vaikka Jonin jutut olivat mielestäni lapsellisia). Mutta itse en nyt lämmennyt lähtemään tutustumaan enempää heidän tarjoamiinsa hauskanpitovaihtoehtoihin. Joni vastaa, että pari kertaa he ovat onnistuneet saamaan naisen mukaansa. Tekisi mieli kysellä lisää, mutta tämä tieto saa nyt riittää. Hauskaa sinänsä, että he viettävät villejä sinkkuaikoja täysin avoimesti kaikenlaista kokeillen. Mutta heidän touhuihinsa osallistuminen ei ole yhtään minun juttuni. Harmikseni Karri joutuu keskittymään iltapäivällä ihan liian intensiivisesti työhönsä, joten en saa hyvää tilaisuutta johdatella keskusteluamme luonani vietettäviin maailman parhaisiin etkoihin. Jää siis mysteeriksi että mitä kaikkea perjantaista onnistun tänään tekemään! Vähän janoaisin treffejä. Mutta toisaalta, tanssilattiakin sammuttaa moisen janon ihan takuulla. Oikeastaan alan jo innostua ajatuksesta lähteä klubille kokoonpanosta huolimatta. Ja olen ihan tyytyväinen että Javier ei jaksanut vielä viettää kanssani iltaa tänään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti