Flow flow

Ihanaan aurinkoiseen ja kepeään maanantaisin verrattuna tämä tiistai ei ala ihan niin ihanasti, kun saa kastua täysin jo työmatkalla. Mutta kaikki on hyvin. Vastaan heti aamusta Ronin kivaan viestiin, jossa puimme jotain uutista, joka liittyy asioihin joista olemme joskus intohimoisesti keskustelleet. En juuri tällä hetkellä ikävöi häntä millään parisuhdetasolla. Olen vain tyytyväinen, että olemme täysin stressittömissä ja lämpimissä väleissä. Etänä. Sopii erittäin hyvin. Olemme olleet yhteydessä koko viikonlopun. Joskus viikonlopuyönä sain häneltä viestin, jossa hän vannoo rakkauttaan sisaruksellisesti. Ja olen vastannut siihen samantasoisella rakkaudella. Voiko tässä olla suhteemme lopputulos. Kaiken itkun ja hammastenkiristyksen jälkeen pääsemme tasaantumaan henkisesti läheiselle ja fyysisesti etäiselle tasolle, jossa molemmat voivat paremmin. Mahtavaa. Tosin tavata en häntä nyt halua. Ettei vain mikään mene pilalle. Koko maanantain olen taas lillunut kivassa pehmeydessä ja jälkifiiliksissä mainion viikonlopun jälkeen. Aika tylsää kaiken draamailun jälkeen, mutta en voi kuin taas nauttia siitä, että melankolian maanantait ovat vain jäänne jostain kurjuudesta lähimenneisyydessä. Enkä voi sille mitään, että tähän liittyy aivan varmasti Jukan ilmaantumisen lisäksi myös päihdekäyttäytymiseni muutos. Olen löytänyt minulle sopivia vaihtoehtoja, jotka tuottavat minulle suurta nautintoa ja iloa, eivätkä aiheuta pahoinvointia tai ylilyöntejä.  Olen taas nauttinut jälkimainingeista koko sunnuntain ja maanantain, enkä ole tuntenut oloani läheskään niin ahdistuneeksi minään päivänä menneiden viikkojen aikana. Ehkä joillekin vain sopii kohtuukäytössä erilaiset vaihtoehtoiset päihdeaineet? En ole vielä koskaan saanut mitään negatiivista kokemusta mistään uusista löydöistäni. Ei masennuslaskuja. Ei liikakäyttöä. Ei niitä kauheita darroja ja muistikatkoksia mitä alkoholi aiheuttaa. Harmillista, että vastoin kaikkia vanhoja periaatteitani edelleenkin olen sillä kannalla, että tämä uusi maailma on ollut minulle hyväksi. Absurdia suorastaan. Ei siis ole taaskaan kauheasti valitettavaa, onpas tylsää! Kirjoittamisen tarve on matalampi, koska ilmeisesti muut toiminnat riittävät jollain tasolla täyttämään terapiatarpeeni. 

Joudun mennä tarkistamaan ottamiani valokuvia, jotta saan palautettua mieleeni mitä oikein olen tehnyt viikonloppuna. Perjantaina olen tavannut Elinaa ja ollut hyvällä tuulella. Lähtenyt moikkaamaan Ossia ja hänen tyttöystäväänsä sillä välin kun odottelen Jukan vapautumista harrastuksestaan. Olemme edelleenkin jatkuvassa sydäntentäyteisessä viestintäyhteydessä Jukan kanssa. Ja nautin siitä. Se on terapeuttista. Rakkausterapiaa. Perjantaina siis tapaan Ossin seurueineen klubilla. Tanssimme ja fiilistelemme vesilinjan mukaista fiilistämme. Olemme frendejä. Jukka saapuu myöhemmin paikalle muun porukan kanssa. Tää on mun crew. Haluan olla näiden ihmisten kanssa. Ja olen, koska kaikki on niin luonnollista ja itsestäänselvää. Meillä on hauskaa. Jukka hehkuttaa minua lähes liiallisesti. Ossi ja hänen tyttöystävänsä ovat innoissaan siitä, että olemme löytäneet yhteyden heidän välityksellään. Sehän on mahtavan hauska stoori. Tanssimme tanssilattialla, vaikka se on puoliksi yhjä. Pakko liikkua ja nauttia sisäisestä ihanasta flowsta ja positiivisesta energiasta, mikä on taas täyttänyt sisimpäni. Siirrymme Ossin luokse jatkoille ja porukka vaan lisääntyy. Ihanat perinteiset kotibilejatkot, missä kaikilla on kivaa, eikä kukaan örvellä. Kun minä pääsen tähän tilaan niin haluan nauttia omasta sisäisestä onnellisuudesta. Hymyilen ja olen iloinen, mutten jaksa olla maailman sosiaalisin tai keskittyä mihinkään syvälliseen aiheeseen, paitsi pääni sisällä. Mutta sen sijaan Jukka pääsee aivan päinvastaiseen tilaan, jossa hän alkaa täysin liioitellusti ylistää rakkauttaan minuun, eikä pysty pitämään näppejään erossa ollenkaan. Hän suunnittelee siinä omassa monologissa meidämn yhteistä tulevaisuutta ja listaa transsiomaisesti kaikkia niitä ihania asioita joita tahtoo kanssani tehdä. Hän välillä pyytää minua aina kommentoimaan jotian mutten pysty, koska en jaksa keskittyä oman oloni keskeltä siihen. Sanon sen hänelle kymmenen kertaa, ennen kuin hän ymmärtää yrittää hillitä intoaan. Pidän Jukasta ja nautin hänen avoimuudestaan, mutta noilla hetkillä en kykene vastaanottamaan sitä samalla tasolla, kuin hän tahtoo sitä antaa. Jossain välissä Ossikin pyytää Jukkaa rajoittamaan unelmiaan siinä kaikkien kuullen. Mutta silti tunnelma on ihana. Joku seurueen mies tuijottaa ja ihmettelee minua ja Jukkaa. Hän on yrittänyt alkuillan tehdä kanssani tuttavuutta ja nyt ehkä on pettynyt siitä, että minulla näyttää oelvan jotain meneillään Jukan kanssa, mutta ihan sama. Aamun lähetessä ihmiset alkavat valua koteihinsa ja Ossin tyttöystävä nukahtaa. Jukka ehdottaa, että siirrymme hänen luokseen. Viimeinkin yhdessä nukkumaan! Joudumme odottamaan bussia ärsyttävän pitkään. Hyvä flow ei riitä laimentuessaan kantamaan märkien sukkien ja kylmyyden ylitse. Jukka yrittää miellyttää minua olemalla yltiöpositiivinen. Hän intoilee vieressäni siitä, kuinka mahtavaa on, että viimeinkin näen hänen kotinsa. Mutta en voi muuta kuin todeta tylsästi, että nyt aamukuudelta kiinnostaa lähinnä tyyny ja peitto. En ole näillä hetkillä mikään kovin ihana ihminen, joten en voi muuta kuin arvostaa Jukkaa, joka ei hellitä, vaan osoittaa rakkauttaan yhä enemmän. 




Viimein saavumme Jukan luokse vanhaan taloon aika syrjäisellä asuinalueella. Asunnossa on tunkkaista ja aika sekaista. Huonekalut on koottu sieltä täältä sekavaksi kokonaisuudeksi. Harrastusvälineitä lojuu ympäriinsä. Mutta olen nähnyt pahempaakin. Haluan hetkeksi lämmittelemään peiton alle ja ehkä hetkeksi nukkumaankin, joten petyn vähän vanhanmalliseen sänkyyn, jossa on nuhjuiset lakanat ja litistyneet tyynyt. Jukka selittää, että hänhän on poikamies, joten ei hän ole tarvinnut mitään hienouksia. Mielessäni välähtää Ninon ja Javierin ja monen muun ihanat untavaiset petivaatteet ja juuri vaihdetut puhtaat siistit lakanat. Mutta mitäs siitä? Jos tästä tulisi jotain, niin Jukka varmsti antaisi minun hankkia hienot lakanat jos kokisin sen tarpeelliseksi. Käperryn sänkyyn ja Jukka hyppää viereeni pyörittyään ensin ympäriasuntoa sen jälkeen kun olemme hänen pyynnöstään pesseet hampaat. Kuluu ehkä sekunti, mutta kello on mennyt eteenpäin nelisen tuntia, kun havahdun hereille. Olen kuolannut tyynylle ja olen tismalleen samassa asennossa kuin mihin nukahdin. Olo on hyvä! Sanon ääneenkin, että ihanaa, kun on lauantai eikä sunnuntai. Uusi kiva ilta edessä! Halailemme hetken sängyssä, mutta Jukka ei tee mitään elettä edetäkseen pidemmälle. Sen sijaan hän nousee sängystä ja alkaa etsiä minulle pyyhettä, jotta pääsen suihkuun. Jaa, no ehkä olen sitten sen verran nuhjuinen, että hän haluaa minun menevän suihkuun. Vaivalloisen etsinnän jälkeen Jukka löytää minulle pyyhkeen, joka vaikuttaa käytetyltä. Päivittelen hänen epäjärjestelmällisyyttään pilke silmäkulmassa ja Jukka selittelee taas poikamieselämäänsä. Tunnelma on rento ja luonnollinen. Edelleen. Kuten aina. Käyn suihkussa, Jukka käy myös. Sitten hän haluaa tehdä meille aamiaista. Vaikka kello on yhtäkkiä jo neljä iltapäivällä. Makoilemme sohvalla ja katsomme televisiota. Jukka pelaa jonkun pelin konsolillaan. Hän kehuu minua ja hokee, kuinka ihanaa on, että olen siellä. Halaa, ja hieroo jalkapohjia. Muttei en enempää. Kummallista. Välillä hän pussailee vatsaani ja reisiäni ja pääsemme tosi kihelmöivään tunnelmaan. Sellaiseen että hengitämme vain raskaasti ja olemme painautuneina toisiamme vasten ja se tuntuu miten kummallakin perhoset vauhkoontuvat vatsassa. Mutta ei siltikään enempää. Selvä, se on ihan fine. Jukalla on alkamassa harrastustilaisuus alkuillaksi, ja minä päätän lähteä suoraan keskustaan katsomaan mitä keksin siksi aikaa. Olemme tietysti sopineet, että tapaamme myöhemmin ja palaamme taas Jukan luokse yöksi. Oloni on ihanan turvallinen. Voin olla itsekseni nyt hyvällä mielellä, koska tiedän, että Jukka on siellä minua varten. Minulla on joku jossain. Ja joku jonka vierestä herätä taas. Jukan kanssa nukkuminen ja halailu on täydellisen yhteensopivaa. Fyysisesti kolahdamme yhteen erittäin hyvin. Ei mitään etäisyysjäykistelyä tai ahdistusta tai epäsopivia feronomeja. Vaikka olemme nuhjuisia ja hikisiä niin minun tekee mieli olla ihan kiinni. Hän silittelee ja suukottelee nini hellästi ja vaikuttaa olevan äärimmäisen kiihottunut ja innoissaan ollessaan lähelläni. Ja siitä tulee tietenkin itselle tosi erityinen olo. Spesiaali. Hän on tapaillut todella nättejä naisia ja kiertänyt maailmaa. Ja hän kokee minut erityiseksi. Siksi olen alkanut vähän pelätä, että hän vain saattaa innostua näin jostain uudesta nollasta sataan hetkessä, mutta saattaako into lopahtaa yhtä nopeasti. Hän puhuu niin avoimesti tulevaisuudesta. Sanoo, että haluaa suuret häät. Ja voin sitten tulla ja mennä hänen asunnossaan miten haluan. Ja hän haluaisi pian tavata perheeni. Huh. Olen toppuutellut häntä jatkuvasti, mutta jos kyse on vilpittömästä innostuksesta ja hänen suodattamattomasta verbaalisesta ilmaisusta niin kivaa. Kai? Syön hänen tarjoilemaansa ruokaa. Se on ihan okei, mutta minulla ei ole laisinkaan ruokahalua. Syömme olohuoneessa, eikä lautanen mahdu pöydälle joka on täynnä sekalasita romua. Likaisia vaatteita lojuu lattialla. Jukka on täysin sujut asian kanssa ja sanoo, että osaa kyllä tarvittaessa ryhdistäytyä, mutta juuri nyt hän ei välitä tällaisista asioista. Ja oikeastaan pidän siitä ettei hän yritä esittää mitään tai teeskennellä olevansa siistimpi kuin on. Ehkä hän ei teeskentele siis muutakaan? 




Lähdemme yhtä matkaa keskustaan ja halipussaamme heipat. Nähdään illalla! Oloni on voimaantunut ja itsenäinen. Nyt suunnitelmattomuus ei ahdista, koska tiedän, että se on vain väliaikaista. Voin tehdä mitä huvittaa. Menen taas kantapaikkaani rentoutumaan hetkeksi lasillisen ääreen. Juttelen Ronin ja muiden ystävien kanssa. Kukaan ei juuri nyt tee mitään. Selailen lähistöllä olevia tapahtumia ja bongaan hauskan ulkoilmatapahtuman. Vähän tihuttaa vettä. Taivas on harmaa. So what? Laittaudun vähän kantikseni vessassa ennen kuin hyppään ratikkaan, joka vie minut täysillä käynnissä oleviin bileisiin. Juuri ennen kuin astun pitkään jonoon, joka luikertelee sisäänkäynnin edessä, saan viestin Karrilta, joka kertoo olevansa jo tanssimassa täysillä samoissa kemuissa. Hauskaa! pääsen siis heti moikkaamaan tuttua, vaikka lähdin liikenteeseen sillä ajatuksella että juhlin itsekseni. Ilta on hauska. Vaikka ulkona on viileä ja tihkuu, niin tanssiessa tulee niin kuuma, että pitkähihaiset on pakkop riisua pois. Jukka jo viestii, että missä kohta nähdään ja joudun ilmoittamaan, että minulla menee vielä ihan pikkuhetki. Koska aion juhlia loppuun asti! Olen vain osan illasta Karrin ja hänen ystäviensä seurassa. Enimmäkseen kiertelen juhlia yksin, ja se on hauskaa. En juo lainkaan alkoholia. Jukka menee ystäviensä kanssa jonkun luokse, jonne voin mennä milloin tahdon. Loistavaa. Ulkotapahtuma päättyy keskiyöllä ja ihmiset alkavat valua porteille. Sataa vettä. Nopeasti kylmyys iskee ytimiin. En ollut edes juhliessa tajunnut viileyttä, tai oikeastaan edes sitä että olemme ulkona. Moni on aloittanut keskustelun kanssani illan aikana ja nytkin saan juttuseuraa jonotellessa narikkaan ja ulospääsyyn. Joku seurue kysyy, että aionko jatkaa virallisille jatkoille. Joo miksei! Jukka on juuri siellä lähellä. Seurue tarjoaa minulle kyytiä paikalle. Heti turvasensorinit vaistoavat, ettei ole mitään syytä olla huolissaan, vaan porukka on täysin turvallinen. Kiitän tarjouksesta ja tartun siihen. Ilmoitan Jukalle, että menee vielä hetki. Porukka on kiva ja tulemme loistavasti toimeen. Vaihdamme heti somet ja olemme selvästi samaa maata. Pääsemme jatkoklubille, jonka jono on ennennäkemättömän pitkä. Menemme jonon perälle ja pian taaksemme liittyy monia seurueita. Varpaat alkavat jäätyä, mutten viitsi luovuttaa. Pitkän jonotuksen jälkeen pääsemme sisälle ja ehdimme tanssia pari tuntia ennen klubin sulkeutumista. Soitan Jukalle, että olen nyt tulossa mutta hän ei vastaa. Lähetän viestin perään. Alan meittiä varasuunnitelmia, jos Jukka on nukahtanut. Mikään muu vaihtoehto ei edes käväise mielessäni. No, voin lähteä aamujatkoille jos Jukka ei herää. Mutta juuri kun puntaroimme kyytejä pois klubilta puhelimeni soi ja Jukka kertoo tulevansa minua vastaan. Jes! En olisi ehkä jaksanutkaan enää lähteä uusiin juhliin. Sateinen sää pilaa tunnelmaa. Halaan heipat uusille ystävilleni ja riennän iloisena Jukan luokse. Hän oli jo ehtinyt hetkeksi nukahtaa, vaikka paikalla on juhlat täysillä käynnissä. Hyvä, lämmin tunnelma. Kuulun sinne juuri nyt. 




Kuuntelemme musiikkia ja kaikilla on hyvä fiilis. Olo ei ole kauhean väsynyt.  Poltamme jotain, mikä saa oloni ennenkokemattoman euforiseksi. Kaikki hymyilevät ja kuvailevat upeaa olotilaa, joka kestää voimakkaana aamuyhdeksään saakka. Olen kuin hississä joka  kulkee eri todellisuuksien välillä, ja joka kerta kun hissi pysähtyy uuteen todellisuuteen niin säpsähtää hereille tietoisuuteen. Se on kaunista ja hyvää. Näissä leveleissä myös painovoima muuttuu ja vaikka istun aloillani, niin tunnen olevani välillä eri ilmansuunnissa, enkä voi kuin nauraa näille kokemuksille. Jokainen aisti voimistuu moninkertaisesti. Kun joku liikahtaa vieressäni niin näen kuinka liikkeen aalto vyöryy minuun ja aiheuttaa sellaisen ihanan tunteen vartalossani. Äänet soljuvat lävitseni kristallinkirkkaina. Kosketus välähtää lävitseni ensin kuin sähköisku, mutta sitten huomaan sen olevan nautinnollista. Huh, vautsi mikä kokemus. Ja sitten muutaman tunnen hurmoksen jälkeen valahdamme taas tähän harmaaseeen todellisuuteen ja toteamme Jukan kanssa, että nyt on aika lähteä pikkulevolle. Minä olen taas ollut hiljaa ja nauttinut näistä ihanista fiiliksistäni sisäisesti. Jukalla taas tämä valuu ulos ja hän on varmaan kaksi tuntia puhunut vieressäni sitä kuinka ihana olen. Hän katsoo suoraan eteenpäin ja kertoo ikäänkuin itselleen, että nyt kun hän on vakavissaan niin haluaa edetä rauhallisesti eikä tahdo hoppuilla. En ole kuunnellut puoliakaan, koska olen keskittynyt omaan ilooni, mutta ei sillä ole mitään väliä. Päädymme Jukan luokse ja nukahdamme taas noin kolmeksi tunniksi, jonka jälkeen lojumme sängyssä koko päivän. Halailemme, silittelemme. Olemme vähän alasti. Mutta emme etene loppuun asti. Ei ole kiire. Olkoot. Rakastan sitä kun joku pussailee ja halailee ja hieroo selkää. Näyttää eleillään rakkauden. Onneksi näin ollessamme Jukka hillitsee juttunsa ja on rauhallinen ja helposti pidettävä. Jukka haluaisi että jäisin koko illaksi ja yöksi, mutta illalla minun on mentävä kotiin. Ennen lähtöäni hän vannottaa, että nähdään pian ja nukutaan taas yhdessä. Kyllä. Haluan sitä myös. Jukka saattaa minut kauas pysäkilleni vaikka yritän toppuutella häntä. Hän on ihana. Leijailen kotiin onnellisena ihanista fiiliksistä, joihin Jukalla on osuutensa. 




Hyvä mieli on säilynyt koko maanantain ja osittain myös tiistain. En malta odottaa, että tapaamme huomenna. Olemme vaihdelleet taas turhia kuulumisia ja tulisia sydämiä koko päivän. Olen jutellut hauskasti Ronin kanssa. Javier on kutsunut minua viikonloppuna kylään, vaikka väitti ettei enää aio minua kutsua. Mutten taaskaan mennyt. Olen matkalla suorana töistä yhdelle pikkudrinksulle Elinan kanssa. Sisälläni kihelmöi ilon perhoset. Peruspessimismi kaikuu aina vähän jossain taustalla, mutta ihan sama. Olen selvinnyt vaikka mistä kurjuuksista, joten jos nyt jotain menee pieleen niin ainakin minulla on hyvin testatut toimintamallit valmiina.