Pieni pelko on välähdellyt mielessäni. Jukka on kertonut, että hänen entinen kumppaninsa ei ole kauhean tyytyväinen orastavaan suhteeseemme, ja haluaisi yhtäkkiä viettää Jukan kanssa aikaa. Nämä ovat aina tosi riskaabeleja juttuja. Joskus pitkäaikaisilla eksillä voi olla tarpeettoman vahva vaikutus toiseen. Jotkut tosi kontrollinhaluisen tyypit saattavat sabotooida toisen onnen ihan vain siksi koska voivat. Eräs oma tuttavani vikitteli eksänsä takaisin vain pilatakseen hänen tuoreen tapailunsa ja hetkeä myöhemmin heittä tämän pois kuin roskan. Olemme keskustelleet tästä avoimesti Jukan kanssa, ja hän vakuuttaa olevansa nyt innoissaan kaikesta minun kanssani, eikä aio kenenkään vaikuttaa väleihimme. En voi mitään muuta kuin luottaa siihen. Jukka ei ole kertaakaan millään tavalla osoittanut muuta. Päinvastoin. Joten en anna pahaenteisyydelle mitään valtaa. Olen kasvanut tähän ihastukseen ja onnellisuuteen pikkuhiljaa epäröivän alun jälkeen. Ja pian olen siinä pisteessä, että hihkun innostuksesta, kun mietin, että me oikeasti voitaisiin olla yhdessä. Pidän hänestä koko ajan enemmän ja enemmän. Tunnen ihanaa onnellisuutta kun nukahdan hänen kainaloonsa, ja herään hänen kylkeensä painautuneena. Näin vain kävi ihan odottamatta. Lillun siis tyytyväisyydessä, jota varjostaa ihan pikkuinen menettämisenpelko. Mutta se kai kuuluu asiaan silloin kun oikeasti alkaa haluta jotain. Vaikka vasta aamulla erosimme toisiamme halaten ja suudellen, niin en malta odottaa, että tapaamme taas illalla. Perhoset riehuvat vatsassani. Sitten lauantaina hänellä on päivällä ja illalla omia menoja, mutta kun ohimennen mainitisin, että voimmehan me sitten vaikka yöllä törmätä, niin Jukan vastaus oli, että ihan ehdottomasti tavataan. Ihanaa. Nyt lähden ystävättärien kanssa syömään. Sitten valmistaudun oikein kauniiksi Jukkaa varten. Olen maltillinen ja toiveikas.
perjantai 29. syyskuuta 2017
Still Happy
Ennen kuin keskiviikkona minun on määrä tavata Jukka, joka vannoo lähtevänsä harrastuksestaan ihan viimeistään siihen ja siihen kellonaikaan, istun parilla lasillisella Elinan kanssa. Katetulle ja kauniisti valaistulle terassille sattuu myös muutama muu tuttava, joiden kanssa nauramme viikonloppukohelluksille ja suunnittelemme seuraavaa. Ilman mitään sitoumuksia, koska haluan ensin tiedustella miltä Jukan viikonloppu näyttää. Vaikka siinä nätissä syksyillassa on kiva istuskella, niin vilkuilen vähän väliä kelloa, jotta pääsen lähtemään Jukkaa vastaan. Kun se viimein koittaa niin laitan hyvän musiikin täysille korviin ja hymyillen istun bussissa kohti Jukkaa. Menen paikalliseen kuppilaan ja vilkuilen kelloa. Se on jo ainakin vartin enemmän kuin pitäisi, mutta olen kärsivällinen ja cool. Nämä asiat ei nyt ole minuuttipeliä. Silti väistämättä saan takaumia menneistä feidauksista ja pettymyksistä ja vaivihkaa valmistaudun siihen, että Jukalle onkin tullut jotain tärkeämpää. Mutta ei, pian hän soittaa ja pahoittelee pientä viivästystä ja kertoo olevansa luonani ihan kohta. Huh, hyvä. Vielä kertaakaan hän ei ole tuottanut minulle pettymystä, vaikka viikonloppunakin sattui nukahtamaan tapaamisemme sijaan, mikä hieman muutti alkuperäisiä suunnitelmiamme. Mutta silti se ilta oli mahtava. Pian hengästynyt Jukka saapuu paikalle, ja päätämme suunnata heti kaupan kautta hänen luokseen. Olemme nyt viettäneet yhteensä kaksi iltaa yhdessä elokuvia katsellen ja kaikesta puhuen. On perjantai, ja tänään aiomme tehdä saman. Tai ehkä jotain vähän spesiaalimpaa, koska onhan viikonloppu. Olemme laittaneet leffan pyörimään, mutta pian unohtaneet sen kokonaan, koska olemme uppoutuneet intensiiviseen keskusteluun. Jukka on kertonut minulle monia yksityiskohtia hankalasta lapsuudestaan ja menneestä suhteestaan. Olemme olleet toisiimme painautuneina sohvalla ja pelehtineet sängyssä ennen kuin olemme nukahtaneet toistemme kainaloon. Aamulla pussailleet ja halailleet ennen sängystä nousemista. Aina ohikulkiessa koskettaneet toistemme selkää ja kävelleet käsikädessä ulkona. Valikoineet herkkuja kaupasta. Olen asettanut yöpaitani sänkyyn tyynyn alle, ja jättänyt Jukan luokse tavaroitani. Muistellut taskussa polttelevaa avainta. Hymyillyt, kun mietimme, että minne matkustaisimme keväällä. Olen pussaillut Jukan kaulaa, kun hän kuiskaa korvaani, miten hyvä meidän on olla yhdessä. Olen onnellinen edelleen.
Pieni pelko on välähdellyt mielessäni. Jukka on kertonut, että hänen entinen kumppaninsa ei ole kauhean tyytyväinen orastavaan suhteeseemme, ja haluaisi yhtäkkiä viettää Jukan kanssa aikaa. Nämä ovat aina tosi riskaabeleja juttuja. Joskus pitkäaikaisilla eksillä voi olla tarpeettoman vahva vaikutus toiseen. Jotkut tosi kontrollinhaluisen tyypit saattavat sabotooida toisen onnen ihan vain siksi koska voivat. Eräs oma tuttavani vikitteli eksänsä takaisin vain pilatakseen hänen tuoreen tapailunsa ja hetkeä myöhemmin heittä tämän pois kuin roskan. Olemme keskustelleet tästä avoimesti Jukan kanssa, ja hän vakuuttaa olevansa nyt innoissaan kaikesta minun kanssani, eikä aio kenenkään vaikuttaa väleihimme. En voi mitään muuta kuin luottaa siihen. Jukka ei ole kertaakaan millään tavalla osoittanut muuta. Päinvastoin. Joten en anna pahaenteisyydelle mitään valtaa. Olen kasvanut tähän ihastukseen ja onnellisuuteen pikkuhiljaa epäröivän alun jälkeen. Ja pian olen siinä pisteessä, että hihkun innostuksesta, kun mietin, että me oikeasti voitaisiin olla yhdessä. Pidän hänestä koko ajan enemmän ja enemmän. Tunnen ihanaa onnellisuutta kun nukahdan hänen kainaloonsa, ja herään hänen kylkeensä painautuneena. Näin vain kävi ihan odottamatta. Lillun siis tyytyväisyydessä, jota varjostaa ihan pikkuinen menettämisenpelko. Mutta se kai kuuluu asiaan silloin kun oikeasti alkaa haluta jotain. Vaikka vasta aamulla erosimme toisiamme halaten ja suudellen, niin en malta odottaa, että tapaamme taas illalla. Perhoset riehuvat vatsassani. Sitten lauantaina hänellä on päivällä ja illalla omia menoja, mutta kun ohimennen mainitisin, että voimmehan me sitten vaikka yöllä törmätä, niin Jukan vastaus oli, että ihan ehdottomasti tavataan. Ihanaa. Nyt lähden ystävättärien kanssa syömään. Sitten valmistaudun oikein kauniiksi Jukkaa varten. Olen maltillinen ja toiveikas.
Pieni pelko on välähdellyt mielessäni. Jukka on kertonut, että hänen entinen kumppaninsa ei ole kauhean tyytyväinen orastavaan suhteeseemme, ja haluaisi yhtäkkiä viettää Jukan kanssa aikaa. Nämä ovat aina tosi riskaabeleja juttuja. Joskus pitkäaikaisilla eksillä voi olla tarpeettoman vahva vaikutus toiseen. Jotkut tosi kontrollinhaluisen tyypit saattavat sabotooida toisen onnen ihan vain siksi koska voivat. Eräs oma tuttavani vikitteli eksänsä takaisin vain pilatakseen hänen tuoreen tapailunsa ja hetkeä myöhemmin heittä tämän pois kuin roskan. Olemme keskustelleet tästä avoimesti Jukan kanssa, ja hän vakuuttaa olevansa nyt innoissaan kaikesta minun kanssani, eikä aio kenenkään vaikuttaa väleihimme. En voi mitään muuta kuin luottaa siihen. Jukka ei ole kertaakaan millään tavalla osoittanut muuta. Päinvastoin. Joten en anna pahaenteisyydelle mitään valtaa. Olen kasvanut tähän ihastukseen ja onnellisuuteen pikkuhiljaa epäröivän alun jälkeen. Ja pian olen siinä pisteessä, että hihkun innostuksesta, kun mietin, että me oikeasti voitaisiin olla yhdessä. Pidän hänestä koko ajan enemmän ja enemmän. Tunnen ihanaa onnellisuutta kun nukahdan hänen kainaloonsa, ja herään hänen kylkeensä painautuneena. Näin vain kävi ihan odottamatta. Lillun siis tyytyväisyydessä, jota varjostaa ihan pikkuinen menettämisenpelko. Mutta se kai kuuluu asiaan silloin kun oikeasti alkaa haluta jotain. Vaikka vasta aamulla erosimme toisiamme halaten ja suudellen, niin en malta odottaa, että tapaamme taas illalla. Perhoset riehuvat vatsassani. Sitten lauantaina hänellä on päivällä ja illalla omia menoja, mutta kun ohimennen mainitisin, että voimmehan me sitten vaikka yöllä törmätä, niin Jukan vastaus oli, että ihan ehdottomasti tavataan. Ihanaa. Nyt lähden ystävättärien kanssa syömään. Sitten valmistaudun oikein kauniiksi Jukkaa varten. Olen maltillinen ja toiveikas.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti