keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Kärsivällisyyttä kiitos

Olen aika nopeasti päässyt viikonlopun jälkeisesti semiärsyyntymisestä takaisin hyvään tilaan, jossa malttamattomana selailen matkakohteen tärppejä ja parhaita rantoja. Ja mikä huvittavinta! Minulle selvisi että Roni on juuri siellä kohteessa, jonne olen matkustamassa. Se jotenkin ihan vähän sai minut ajattelemaan sitä, että minun olisi pitänyt olla nyt hänen mukanaan siellä, kuten hän lukuisia kertoja suunnitteli, mutta nyt siellä on joku toinen. Mitä siitä? Silti hän viestittelee sieltä minulle. Ja olen myös aika vakuuttunut, että omasta lomastani Jukan kanssa tulee omala tavallaan paljon stressittömämpi ja sujuvampi. Aivan varmasti Roni jatkaa tyypillistä temppuiluaan ja eristäytymistään - puhumattakaan aivan jatkuvasta ryyppäämisestä - siellä nyt jollekin toiselle. Hyväksyn tilanteen ja pystyn ajattelemaan sen olevan parempi näin. Kyllä. En millään jaksaisi odottaa vielä muutamaan tylsää arkiviikkoa ennen kuin pääsemme matkaan! Mutta toisaalta nyt on aikaa hoidella kuntoon rokotukset ja käydä läpi muutamaan kertaa paniikkiahdistusket ja ärsytyskohtaukset itseäni tai Jukkaa tai matkaa kohtaan. En aio ottaa matkalle mukaan mitään. Pelkkä sekäreppu riittää. Parit vaihtoalusvaatteet ja reseptilääkkeet. Voin hankkia kaiken tarvitsemani paikan päältä. Onneksi Jukka vaikuttaa olevan kanssani samaa mieltä. Olen aina ollut sitä mieltä, että suurin osa ihmisistä ylipakkaa aina joka paikkaan. Jollain miniristeilyllä on pahimmilllaan ystävällä ollut mukana kolmet kengät ja pari mekkoa ja muut vaihtovaatteet ja tarvikkeet viiteen vaihtoehtokampaukseen, joista jää käyttämättä valtaosa. Huoh. Keskiviikkoaamuna on alkanut perinteiseen tapaan siten, että olen saanut sydämelliset toivotukset Jukalta. Totta puhuen jouduin taas laskemaan viiteen, etten ahdistu hänen aivan liiallisesta "romanttisuudestaan". Mun ihana rakas siellä pusipusipusi. Liikaa. Olen itse hillitty, enkä lähde tuohon mukaan. Mutta onko sillä nyt oikeasti väliä jos toinen on tuollainen? Ne on vain sanoja. Tällaisesta ahdistuksesta on mahdollista päästä yli, ja jos se ei laimene niin voihan asian ottaa puheeksi. Jukka on muutenkin täysin ylihuolehtivainen. Kun olen hänen luonaan, niin hän kutsuu minut kylpyhuoneeseen, jotta voi esitellä saippuat ja shampoot ja pyyhkeet. Olen sanonut hänelle monta kertaa, etten ole pikkulapsi ja osaan kyllä käydä suihkussa ja nähdä ne purkit siinä itsekin. Jos olen keskustellut jonkun kanssa, niin Jukka yhtäkkiä hyppää mukaan keskusteluun puolustaen kantaani ikään kuin tarvitsisin jotain tukea näkemyksiini. Todella raivostuttavaa, mistä olen maininnut niinikään. En tarvitse kenenkään apua keskusteluissa. Mutta onko sekään nyt niin kauheaa jos hän on ylihuolehtiva? Voin sanoa suoraan, että älä puutu tähän nyt. Eiköhän hän sen pian oppisi. Tällä käytöksellään hän vain tekee itsestään liian helpon, eikä se ole minusta viehättävää. En voi sille mitään, että kiinnostun ja innostun eniten hankalista ja etäisistä miehistä. Mutta tässä voimme palata siihen Why you will marry a wrong person -luentoon, ja pyrkiä tietoisesti suvaitsemaan muunlaisia mahdollisuuksia. 



Edellisiltana Karri on taas aloittanut kanssani keskustelun. Hän näyttää ajattelevan minua paljon. Jotenkin ristiriitaista, mutta pidän hänestä kovasti ja tiedän, että meillä voisi olla todella hauskaa. Se saa kuitenkin odottaa vähintään lomamatkan ylitse, jolloin varmasti tiedän onko Juka seura tehnyt minut hulluksi, vai olemme päässet keskenämme jollekin uudelle tasolle. Mutta muutoin oloni on aika seesteinen. Se, että nyt on jotain kivaa mitä odottaa ja  minulla on jokin keskeneräinen uusi säätö, saa minut kärsivällisemmäksi. On helpompi vain olla. Ainakin juuri nyt. Mutta on pakko myöntää, että kun sain vahvistuksen sille, että Roni on nyt kaukana matkalla sen naisen kanssa, niin suostuin heti astetta innokkaammin Jukan ehdottamaan tapaamiseen tänä iltana. Jep. Haluan myös huomiota ja seuraa, koska tollakin on. Epistä muuten. Ja sitä paitsi, meidän on fiksua pitää hyvät ja suhteelisen läheiset välit voimassa näiden viikkojen läpi ennen matkaa. Täytyy muistaa potentiaali jopa parisuhdetta ajatellen. Vaikka nyt tuo sana saa minut kavahtamaan. Mutta tämä on vain uudenlainen asia, johon kestää hieman aikaa tottua. Olenpas järkevä. Olemme sopineet tapaavamme Jukan kanssa taas heti töiden jälkeen, joten olen käynyt edellisiltana valmiiksi suihkussa jättäen sääret ajamatta. Jukka arvostaa hyvin paljon naisellisuutta. Hänen entiset naisystävänsä ovat olleet äärimmäisen feminiinisiä ammattiensa ja lookkiensa puolesta. Siis jopa ylilyöviä pitkine värikkäine kynsineen, tekohiuksineen ja jopa silikoneineen. Minimekoissaan. Ja edellistapaamisella ollessamme jostain syystä vaatekaupassa Jukka sanoi minulle, että joku kerta kyllä saisin tulla paikalle korkokengissä. Hän sanoi sen ystävällisesti ja pilke silmässä, mutta varmasti ihan tosissaan. Minusta tällaiset tyylijutut menevät kausissa. Nyt olen panostanut laadukkaisiin ja mukaviin ja trendikkäisiin kävelykenkiin. On niken airit ja addut ja conssit. Mutta korkokenkiin en ole asustautunut kuin kerran tänä vuonna, ellei hienompia juhlia oteta lukuun. Joskus aikaisempina vuosina taas kauniimmat ja naisellisemmat kengät ja asusteet ovat olleet suurempi osa valikoimaani. En tosiaankaan aio lähteä kenkäkaupoille Jukan vihjeen mukaisesti, mutta on ihan kiva tietää mitä hän ajattelee. Ja että hän kykenee myös sanomaan suoraan toiveitaan. Sehän on vain hyvä. 



Yritän tunnustella fiiliksiäni ennen Jukan tapaamista mahdollisimman rehellisesti. Vähän pelkään, että oikeastikin haen hänestä itselleni nyt vaivatonta seuraa osittain siksi, että olisin jollain lailla tasoissa Ronin kanssa. Se on ihan älytöntä, mutta en voi sille mitään. Silti ajoittain minusta on tuntunut että olen unohtanut koko Ronin ja ollut vain tyytyväinen, että hän on kaukana idiotismeineen ja lapsellisuuksineen. Jokin pieni kipinä kuitenkin pääsee vielä värähtämään näköjään sittenkin. Mutta eiköhän se laimene nopeasti. Sillä välin keskityn olemaan reilu ja hyvä tyyppi Jukalle. Ja antamaan mahdollisuuden mille tahansa odottamatta tai lupailematta liikoja. Selailen kohdemaamme majoituksia. Ihanan halpaa! Sillä hinnalla millä Suomessa et pääse edes yökerhoon sisälle saa tuolta paratiisista kohtalaisen yöpaikan. Ja kun panostaa kybän lisää niin pääsee jo majoittumaan mukavaan hotelliin uima-altaineen ja aamiaisineen. Viidellä kympillä yö saisi jo nauttia täyttä luksusta, mitä Suomesta ei saa edes laittamalla nollan perään. Ihanaa! Aiomme yöpyä ainakin muutamassa eri kohteessa, jotta saamme mahdollisimman paljon kokemuksia eri nähtävyyksistä ja maisemista ja tekemisistä. Olen aina aikaisemmin pitänyt tosi tärkeänä sitä, että matkakohde ei ole mikään pelkkä rantalomakohde, missä ei ole muuta tekemistä kuin lojua auringossa. Mutta nyt kun kyseessä on aivan uusi eksoottinen paikka, niin se aurinko ja luonnosta ja vesistä nauttiminen tuntuu olevan pääosassa. Haluan snorklaamaan! Makaamaan turkooseihin vesiin ja valkoiseen hiekkaan. Syömään ja juomaan rantaterasseille paikallisia herkkuja. Silittelemään  luonnonvaraisia eläimiä, joita ei täällä ole kuin kaltereiden takana. Näkemään vesiputouksia ja eri kulttuurien temppeleitä. Nauttimaan rantaklubien yöelämästä. Ennen lähtöä on varmaan pakko myös käydä vähän shoppailemassa superhalpoja juttuja tuliaisiksi, vaikken alunperin mitään ostoksia ajatellutkaan. Ai että odotan lähtöä! Ainiin! Ja ihana Dim on lähettänyt minulle kuulumisviestejä. Hän on ollut pitkään ulkomailla perheensä luona ja nyt palannut takaisin. Hän kieltämättä saa vielä perhoset vavahtelemaan vatsassani. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti