I'm your pornstar, baby

Keskiviikkona on ollut täydellinen ilma kävellä vähän pidempi matka töihin ja jättää bussikyydit väliin. Lumi on sellaista ihanaa kepeää puuteria eikä ulkona tuule yhtään. Tuntuu ihan kuin kävelisin töihin onnistuneilta treffeiltä. Pitkästä aikaa saan käydä sillä lempparikioskillani, mistä saan ottaa toimistolle mukaan jonkun tuorepuuron, makean teen ja täytetyn croisantin. Siellä on vaihtunut myyjä ja sen vaalean hymyileväisen tytön tilalla on mustatukkainen tyttö joka kysyy kolmeen kertaan, että mitä oikein tilasin. Olen jo ehtinyt ilmoittaa Javierille keltaisen ilonaaman saattelemana, että olen poistunut hänen asunnoltaan ja aamutoimet sujuivat hyvin. Tiedän, että jos en ilmoittaisi mitään, niin hän saisi päähänsä vaikka mitä kauhukuvitelmia siitä, mitä minulle tai hänen asunnolleen on tapahtunut. Ei ole ollenkaan niin hauska lähteä hänen luotaan, kun Jack ei jää tuijottamaan minua häntää hitaasti ja pettyneenä heilutellen aamulenkkimme jälkeen. Ikävöin sitä oikeasti tosi tunteellisesti, kuten Javierikin. Hän joutui edellisiltana kahteen kertaan vaihtamaan tietoisesti puheenaihetta, kun intouduin muistamaan jotain Jackista tai eräästä toisesta tutusta eläimestä, jonka eräs vanha tuttu deittini on antanut pois. Vaikka Javier on niin ylijärkevä ja kovakuorinen, niin hän on myös kauniilla tavalla herkkä. Voimme istua muistelemassa Jackia kyynelet silmissä syöden monta tuntia haudutettua lihaa. Ja yhtä vaivattomasti voin kuunnella keskittyneenä, kun Javier selittää minulle jotain sulakkeista ja lämpökertymistä, joiden vuoksi saunaa ja uunia ei voi pitää yhtä aikaa päällä. Olen monta kertaa leikkisästi sanonut, että hänen marginaalisiin säästöihin tai utopistisiin riskikuviin liittyvät juttunsa ovat ihan järjettömiä. Olen ollut monta kertaa perustellusti eri mieltä. Ja alkuun oma itsevarmuuteni on varmaan ärsyttänyt tai pelästyttänyt Javieria. Joskus kauan sitten hän loukkaantuneena sanoi minulle, että olen liian kärkäs ja luulen aina tietäväni paremmin (you just always say "i know, i know")! Ja mielestäni se kertoo jotain hänen kulttuuritaustastaan. Ehkä hänen lapsuudessaan naiset ovat osanneet pitää suunsa paremmin kiinni. Mutta sittemmin olen saanut huomata, että Javier on arvostanut mielipiteitäni ja näkemyksiäni. Hän on muuttanut omaa mieltään ja nauraen myöntänyt että olenkin ollut oikeassa. Olemme tutustuneet niin hyvin, että minä tiedän ettei Javier ole niin vakava ja ylhäinen miltä aluksi voi vaikuttaa. Ja hän tietää, että vitsailen helposti enkä luule aina tietäväni paremmin. Mutta hän myös tietää etten ole tyhmä, eikä ole hänkään.

Siispä pitkästä aikaa tiistaina menen kuin menenkin arki-iltatreffeille. Vai ovatko ne enää treffejä, jos ihminen, jonka olen tuntenut pian jo pari vuotta kutsuu minut kylään syömään ja saunaan? Haluan sanoa, että kyse on treffi-illasta, koska pelkkä kaverusten kohtaaminen fyysisillä bonuksilla höystettynä tuntuu jotenkin kriteerini alittavalta määritelmältä. En halua olla osana mitään pelkkää fwb-juttua. Haluan että kyse on ennemmin jostain modernista tapailusta, jossa saa olla tunteet mukana ja kaikki potentiaali olemassa mihin vain. Mutta en uskalla kysyä toisen asianomaisen mielipidettä tähän asiaan. Olen jo tallettanut Javierin ovikoodin tärkeisiin tietoihini, joten pääsen suoraan pimpottamaan hänen ovikelloaan. Jo ennen kuin pääsen sisään haistan herkullisen ruoan tuoksun rappukäytävässä. Javier avaa oven ja ilahtuu nähdessään minut. Hän koskettaa heti kevyesti olkavarttani kysyessään päivän sujumisesta samalla kun riisun toppavaatteitani eteiskaappiin. Hiukseni ovat arkisesti kiinni ja meikkauskin vähäinen, koska meidän on tarkoitus mennä ihan kohta saunaan. Silti olen laittanut vähän lisää ehostusta ennen lähtöä hänen luokseen. Javier on laittanut saunan päälle heti kun on saanut uunin sammutettua. Ihailemme uunissa muhivaa herkkuruokaa ja istumme hetkeksi alas saunan vielä lämmetessä. Huomaan, että välillemme laskeutuu sellaisia kiusallisia epämääräisiä hetkiä, jolloin kumpikaan ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Ei sellaisella negatiivisesti vaivaannuttavalla tavalla. Vaan sellaisella suloisella tavalla, missä kumpikin odottaa iltaa innokkaasti, eikä oikein tiedä että pitäisikö vaatteet riisua heti ja juosta saunaan vai istutaanko vielä hetki puhumassa tuloverotuksesta. Päätän olla aloitteellinen ja käyn katsomassa onko sauna jo riittävän lämmin. Olen huomannut, että ne alunperin toisesta maasta Suomeen muuttaneet miehet keiden kanssa olen saunonut, haluavat lämmittää saunan ihan tulikuumaksi asti ennen kuin sinne mennään. Vaikka ihan hyvin riittää, että saunan kiuas on sen verran kuuma, että heitettäessä vettä tulee kuuma. Javier myöntyy pyyntööni mennä saunaan ennen kuin se on kuin uuni, ja tuo keittiöstä kattilan kiuluksi. Riisumme ujouden peittävän yli-innokkaan keskustelun lomassa ja korkkaamme mukanani tuomat lasipulloissa olevat erikoissaunaoluet. Menemme suihkun kautta (peräkkäin, ei yhtä aikaa) saunaan istumaan vierekkäin ylälauteelle ja siellä keskustelemme siitä miten jotkut ihmiset hyväksikäyttävät sairaslomajärjestelmää, ja siitä miten edes isojen firmojen palkanlaskentaan ei voi luottaa, vaan aina kaikki pitäisi tarkistaa itse. Jos Javierin casanova-vaihde ei pääse päälle niin hän on täysi herrasmies. Ehkä kevyesti koskettaa keskustelun lomassa, mutta ei muuta. Mietin jo hetken, että näytänkö niin iljettävältä hikisenä ja punakkana, ettei Javier halua koskea minuun. Mutta todellisuudessa tunnelma on lämmin ja odottava. Ja Javier on ujo kovan kuorensa alla. Jos Javierista tehtäisiin psykoanalyysi niin selviäisi, että hän pelkää menneiden traumojen vuoksi kovasti torjutuksi tulemista, ja on siksi ennemmin etäinen ja viileä kuin ottaa riskiä. Kuten monet meistä. Huomaan, ettei hän ole varma edes siitä olenko jäämässä yöksi, vaan vihjailevasti varmistaa asian netflixehdotelmien kautta. Tottakai jään.

Pesen hiukseni Javierin shampoolla, koska oma on unohtunut kotiin. Hänellä sentään on normaalit pesuaineet (tasan kolme purkkia siistissä rivissä) saatavilla, toisin kuin Jukalla, joka varmaan pesee itseään jollain puolihomeisella käsisaippualla. Siis oikeasti. Laitan äkkiä naamaani bb-voidetta häivyttämään punaisuuttani, mutta muuten jäämme saunanraikkaiksi. Katamme yhdessä pöydän ja Javier kertoo yksityiskohtia mehustamastaan ateriasta. Olen tuonut mukanani oikein hyvän viinin, josta kaadan meille lasilliset. Tiedän, että tyhjennämme pullon kyllä. Mutta vain yhden tällä kertaa. Koko illan ajalle puolikas pullo viiniä on juuri sopiva määrä. Sitten istumme siinä silmät kyynelissä muistellen Jackiä tai kehuessa hyviä televisiosarjoja. Javier tarjoutuu tekemään meille pienen hedelmäjälkiruoan, ja hänen silmänsä syttyvät kun tarjoudun hoitamaan sillä aikaa tiskit. Purskahdamme yhtä aikaa nauramaan ja sanon, että tämä oli hänen juonensa koko ajan! Siinä me touhuilemme keittiössä kuin mikäkin pariskunta. Paitsi että jos olisimme pariskunta niin laittaisin astiat tiskikoneeseen, jota Javier ei ole käyttänyt kertaakaan. Koska onhan se nyt typerää säästellä likaisia astioita puolityhjässä koneessa jos ne voi pestä käsin heti. Sitten katamme jälkkärieväämme ja viinit sohvan ääreen ja katsomme sivusilmällä ohjelmaa nuorista naisista, jotka ovat leikelleet itsestään täydellisiä instagramia varten. Javier saa tilaisuuden jonkin aasinsillan kautta todeta, että näytän ihan erilaiselta ilman meikkiä. No, tottahan se on. Mutta se on totta aika monen kohdalla. Onko se sitten huijausta? Javierin mielestä ehdottomasti on. Olemme puhuneet tästä hänen kanssaan aikaisemminkin. Silloin hän rohkeni kysymään, että onko minun naamaani korjailtu jotenkin. Hah. Laitamme jakson netflixistä pyörimään. Mitä tyhjemmät viinilasimme ovat, sitä lähemmäs minua Javier siirtyy. Siksikin ajattelen, että hänen pidättäytyneisyytensä on ujoutta, jonka lieväkin päihtymys poistaa. Viimeksi, tai toissakerralla kävelimme yhdessä jossain ulkona ja Javier otti minua kädestä kiinni. Julkisella paikalla ja onnellisesti hymyillen. Sitäkö hän oikeasti haluaa estojen poistuttua? Nyt saatuaan itsevarmuutta hän nojaa minuun painaen päänsä vasten takapuoltani ja pitäessä tiukasti kiinni reidestäni. Silitän häntä ja kaikki on juuri niin kodikasta ja helppoa kuin aina ennenkin. Jakso loppuu ja hän tulee lähemmäs ja kysyy, että mennäänkö sänkyyn. Ai nukkumaanko jo? Kysyn, ja Javier naurahtaa, kääntää minut vasten itseään sohvalla ja heittää mukaan ottamani lököverkat pois jalastani. Sitten hän kumartuu ja haluaa suudella minua märillä ylikiihkeillä kielisuudelmilla suulle. Ja sitten joka paikkaan. Jos joskus valitin Javierin puhtiongelmista, niin nyt niitä ei ole näköpiirissä. Kun ujutan käteni väliimme puristaakseni häntä kevyesti samalla kun ohjaan hänet oikeaan paikkaan, niin vastassa on täyttä terästä. Nyt sen huomaa miten oleellinen tämä asia on. Se tuntuu heti niin suurelta. Aikaisemmin jutellessamme naureskelimme edelliselle tapaamiselle ja sille, kuinka joimme liikaa viiniä ja käyttäydyimme kuin mitkäkin aikuisviihdetähdet ympäri asuntoa. Eikä tämä ilta kalpene sille, vaikka promilleja ei kauheasti verestä löydykään. Javier on päässyt casanova-vaiheeseen ja pyörittelee minua miten haluaa ja olen iloisena mukana. Hän on nautiskelijatyyppi, joka pitkittää tätä performanssia mahdollisimman pitkälle. Lopettaa hetkeksi ja sitten taas haluaa jatkaa jollain uudenlaisella formaatilla. Olen alla ja päällä ja sivussa. Valitan väsymystä ja janoa, ja livahdan seuraavan tauon tullessa juomaan vettä ja hammaspesulle. Javier tulee mukaan ja käy taakseni pestessäni hampaitani. Juuri tällaiset tilanteet näyttävät kiihottavan häntä suuresti, eikä Javier peittele sitä. Hän kysyy kolmannen kerran illan aikana, että saako tulla, ja nyökkään hammasharja suussa, ja toivon, että tällä kertaa hän oikeasti tulee. Ensinnäkin siksi, että olen jo valmis nukkumaan, vaikka kaikki tämä on kauhean hauskaa. Mutta myös siksi, että ei ole kivaa jos homma jää puolitiehen. Joskus niinkin käy. Ja silloin jotenkin tuntee epäonnistuneensa. Nojaan siinä lavuaariin tilanteesta nauttien, kun Javier antaa näyttävän lopetuksen ja lysähtää lattialle taakseni istumaan huohottaen. Sitten hän ottaa vessapaperia ja pyyhkii sisäreiteni. Kiitän häntä hymyillen hammaspesuavusta ja pujahdan tuttuihin puhtaisiin lakanoihin odottamaan, että saan kietoutua kiinni hänen selkäänsä ja painaa kasvoni hänen puhtaisiin hiuksiinsa. Ja juuri niin teen samalla kun Javier kiittää minua siitä, että tulin. Kiitos samoin.