Tervetuloa viikonloppu

Eilisilta siis kääntyi aivan toisenlaiseksi kuin olin odottanut! Se alkoi tylsästi ja vailla mitään kommunikaatiota, ja loppuiltaa kohti olin jo saanut kysyttyä tapaamista Javierilta, sovittua tapaamisen Ronin (!) kanssa, ehdotuksen Alexilta (ja Manulta tietenkin), ja myöhemmin vielä Ossi ehdotti elokuvailtaa ensi viikolle ja jaksoi jauhaa kaikenlaista kanssani koko illan. Ja Javier, joka alkuillasta sanoi "en tiedä" kysymykselleni siitä, voimmeko tavata, aloittaakin keskustelun kymmeneltä illalla uudestaan! Hän kertoo kiireisestä työpäivästä ja tokaisee, että no mitä olit ajatellut viikonlopulle. Sanon, että, koska et osannut aiemmin sanoa mitään, niin osallistun varmaan johonkin juttuun perjantaina. En tiedä miksi sanon sen ikään kuin se olisi vielä epävarmaa. Minähän osallistun, enkä sitä peru! Heti minua kaduttaa, etten heti sano, että Sorry, meni jo! Mutta hän oli oikeasti väsynyt ja kiireinen. Olen iloinen, että hän otti asian uudelleen puheeksi. Voi kunpa hän ehdottaisi lauantaita. Mutta sen sijaan hän toteaa, että jutellaan lisää huomenna. Selvä, tehdään niin. Fiilis on hyvä. Monta kivaa tapaamista edessä. Minulla on fiilis, että saatamme hyvinkin päätyä taas nukkumaan yhdessä Javierin kanssa jossain vaiheessa. Ajatus on hyvä. Vaikka tapaisin Ronin huomenna, niin uskon, että menisin silti mieluiten Javierin luokse yöksi, jos se mahdollisuus avautuu. Siis mehän tapaamme Ronin kanssa ihan frendeinä, niih!

Menin siis nukkumaan ihmeissäni ja jännittyneenä. Uni tuli ehkä murto-osan tavallista vaikeammin. Yöllä heräsin taas tuttuun tapaan pariin kertaan, ja taas kaipasin Javieria. Näin myös jotain häneen ja avaimiin liittyvää unta, mutten muista enää yksityiskohtia. Vaikka tässä ympärillä tapahtuu kaikenlaista, niin silti hän on - ja on jollain tapaa varmaan jo pitkään ollut - se, jota oikeasti kaipaan. Aamulla herätessäni en ole ihan varma, oli eilen sovitut jutut todellisia. Poden usein sellaista epätodellisuuden tuntemusta ja vaivun helposti unen kaltaiseen pilveen, jos jotain odottamatonta tapahtuu, joten saatan ihan oikeastikin joutua varmistelemaan onko jokin tapahtuma tosi. Olen aiemminkin joutunut mennä tarkistamaan ovatko käydyt keskustelut todellisia. Ja ovathan ne nytkin. OIikohan Roni viinipäissään ehdottaessaan tapaamista? Olinkohan minä, siihen suostuessani? No vähäsen. En ole satavarma onko tämä hyvä juttu, ja varmaan vielä ennen tapaamistamme annan hänelle neutraalin ja kivuttoman mahdollisuuden siirtää näkemisemme. En tiedä olisinko silloin pettynyt vai helpottunut. En ehdi aktiivisesti stressata tätä asiaa, koska päivä on taas niin kiireinen. En pääse lähtemään töistä ajoissa, joten en ehdi muuta kuin äkkiä kääntyä kotona suihkussa ja laittautumassa ja lähteä kohti Ronia. Sillä bussilla, jota olen aikaisemmin kaihoten katsellut Manulle mennessä, mutta jonka numeron olen jo nyt ehtinyt unohtaa. En ole aktiivisesti ajatellut koko ihmistä pitkään aikaan. Mutta aina kun olen, niin olen ajatellut häntä lämmöllä. Siispä kaikista epävarmuuksista huolimatta aion pitäytyä suunnitelmassa, ellei muuttujia ilmene. Javier saa luvan ottaa yhteyttä ja kertoa mitä mieltä on tapaamisestamme, kuten eilen lupasi ("Let's talk tomorrow"). Jos Roni peruu eikä Javierista kuulu, niin edelleenkin ystävättäreni ovat osallistumassa tapahtumaan, johon voi liittyä mukaan halutessani. Ja! Kaiken lisäksi en yöllä tuntenut kipuja ja nyt koko päivän olo on parempi. Loistavaa. En ehdi analysoida tätä jännää tilannetta varmaan kirjoittamallakaan enempää, mutta nyt tuntuu siltä, että iltaan liittyvät pelot ovat seuraavia: tapaaminen ei onnistu; tapaaminen onnistuu; tapaaminen ei enää sisällä taikaa ja fiilis lässähtää; juon liikaa ja jäänkin vahingossa koko yöksi Ronin luokse; Javier ei ehdi tai halua tavata koko viikonloppuna.

Yritän ehtiä töistä lähtiessäni käväistä ohimennen läheisessä vaatekaupassa tarkistamassa olisiko siellä kivaa kevyttoppista ja jotain hyviä vedenpitäviä kenkiä! On ehkä maailma ärsyttävintä, kun kengät ja sukat kastuvat litimäriksi jos sää jatkuu loskaisena. Enkä halua laittaa mitään peruskumppareita viikonlopun viettoon. Aika kiire tulee! Ja jännä!