On kiva tulla pyörähtämään kotona ja huomata että läppärin latausjohto on mennyt rikki. Siispä saan taas näpytellä puhelimella. Kuin ihmeen kaupall sain koottua itseni eilen hyvään kuntoon tavatakseni Harrin. Sekä päänsärky että enin väsymys kaikkosivat viimeistään kävellessäni pienessä romanttisessa tihkusateessa kohti leffateatteria jonne olimme sopineet alkuillan tapaamisen. Hiukset kastuvat matkalla mutten välitä siitä. En jaksa kuljettaa mukanani sateenvarjoa vielä kaiken muun lisäksi. Olenhan vain puoliksi sokerista. Harri on jo teatterin aulassa ja hymyilemme taas toisillemme iloisina. Hänessä ei ole oikeasti mitään vikaa. Toivoisin vain että kokisin enemmän kipinöitä ja perhosia, mutta en anna niiden puutteen hämätä minua luopumaan tästä täysin potentiaalisesta tilaisuudesta tähän hienoon ihmiseen. Harri on alunperin ehdottanut katsottavaksi jotain kevyttä hömppää mutta hän taipui nopeasti vihjaukseeni nähdä aasialainen mestariteos ohjaajasuosikiltani. Näytöksessä on hyvin tilaa. Ehkä ihmiset eivät ole tottuneet katsomaan muuta kuin mainstreamjenkkiä tai sitten lukuisat vihreät istuimet katsomovalikossa aiheuttaa se että on arki-ilta. Ennen elokuvan alkua ehdimme istahtaa viereiseen pubiin yksille. Tilaan punaviinin ja Harri ottaa terävää. Ylläpidän keskustelua selittelemällä jotain vanhoja tapahtumia ja Harri kuuntelee minua hymyillen. Hän on kohtelias ja ehkä oikeasti pitää minusta. Elokuva on mielettömän hyvä. En muista väsymyksestä mitään kun keskityn leffaan täydet kaksi ja puoli tuntia. Onneksi myös Harri kehuu elokuvaa. Vilkaisen puhelintani ja Javier on kysellyt kuulumisiani. Vastaan kertoen elokuvasta. Kiva että hänkin ajattelee minua. Kysyn Harrilta mitä hän haluaisi sitten tehdä. Kello on jo lähellä puolta yötä. Hän kysyy heti että menisimmekö hänen luokseen. Minussa ei herää mitään innostusta mutta järjellä tiedän että kannattaa mennä. Sanon että toki mennään, mutta käydään ensin yksillä jossain. Koska haluan vähän rennomman fiiliksen itselleni. Harri johdattaa meidät kivaan pieneen syrjäiseen kuppilaan, joka on ihan täynnä. Jutustelemme ja huomaan taas miten kivannäköinen hän on. Ja selvästikin haluaa miellyttää minua. Kuten arvasin oloni rentoutuu ja tiesin valinneeni oikein lähtiessäni hänen luokseen. Baarista kipitämme hänen kotiinsa. Katsomme yhden jaksan hyvää sarjaa. Harri nojautuu ja suutelee minua. Ihan jees mutta ei perhosia. Menemme nukkumaan. Tuttu sänky jo. Minulla on siinä oma puoli. Nyt väsymys todella tuntuu, mutta annan Harrin tehdä minulla mitä haluaa ennen kuin nukahdan hyvään uneen. Aamulla heräämme kellonsoittoon. Ei kovin aikaisin mutta niin että on vielä koko päivä edessä. Harrilla on työjuttuja. Minulla ei. Hän käy suihkussa ja minä otan peiliselfien. Juomme rauhassa aamukahvit pihalla. Harri toteaa että nukahditpa eilen nopeasti. Selvä vihje siitä että olen alkanut kuorsata. Nauran että nukkuminen on taitolajini. Sitten halaamme ja pussaamme ja lähden kohti aurinkoista katua kääntymään kotona. Samalla vastaan Javierille, joka haluaisi tänään tavata, että katsotaan vähän myöhemmin. Ja sovin tapaamisen Rickyn kanssa iltapäivälle. Ja sinne olen nyt matkalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti