Haluan haluta sinua

Mikä auttaa tiistaiahdistukseen? Ei vielä päikkärit. Koska kun silmien lupsuessa päätän mennä tunniksi sänkyyn alkaa ahdistaa enemmän. Olen melkein nukahtamassa kun ahdistus räväyttää silmät auki ja vinkuu että menetit tämän ja tämän ja mieti miten ihanaa teillä olisi ollut jos sitä ja tätä. Sinulla olisi taas mahdollisuus kokeilla toimisiko se tällä kertaa Ronin kanssa, joten miksi et tee sitä! Siispä nousen sängystä ja päätän kuristaa typerät ahdistuslausekkeet lenkkiin. Vaihdan päälleni mustat hölkkätrikoot ja käytettynä parilla eurolla ostamani tummanharmaan treenitopin ilman mitään urheilurintsikoita, joita en oikeasti tarvitse. Itse paita on niin jämäkkä, että se riittää. Värikkäät aurinkolasit päähän ja kuulokkeet korviin ja ulos! Teen reippaan tunnin lenkin ja fiilis kohenee. Sen jälkeen jään vielä ulos nurmikolle venyttelemään hetkeksi. Olen ottanut mukaan pieneen urheiluvyölaukkuun (josta maksoin typerän päähänpiston seurauksena aivan liikaa) setelin joten kävelen hakemaan kaupasta mehujään, jossa on 60 kaloria. Hyvä fiilis. Ahdistus on laimentunut ja jossittelut Ronista. Tämä on hänen valintaansa. Nyt me tehdään niinkuin hän on valinnut. Eikä hän enää saa minua rientämään luokseen hetken varoitusajalla vain juttuseuraksi. Loppuillan vietän kotona ottaen rennosti ja vaihdelle kuulumisia Singhin kanssa ja leikkiessäni iigeessä. Vaihdamme myös pari lausetta Javierin ja Manun kanssa. Vasta kello yhdeltätoista havahdun siihen, etten ottanutkaan aikomaani viinilasillista, joten kaadan itselleni puolikkaan lasillisen ja sekoitan joukkoon villivadelmakivennäisvettä. Nukahdan tosi nopeasti sänkyyn mennessäni ja herään ehkä kerran sekoilemaan jotain unissani, mutten muista siitä juurikaan mitään enää aamulla. Puhelimeen on yön aikana tullut tervehdys Rickyltä, joka toteaa kauniin päivän olevan edessä, joten ehkä voisimme tavata. Toivotan hyvää päivää, enkä vielä aio miettiä mitä teen illalla. Javier on kirjoittanut jotain uutisista ja vastaan hänelle kävellessäni töihin. Mietin, että tänään voisin viestiä jotain kivaa Harrille. Olen ajoittain aina ajatellut häntä ja sitä miten voisimme tehdä yhdessä kaikkea kivaa. Oppia elämään yhdessä. Varmasti voisimme (tyytyisit!). 

Työpäivä on keskinkertainen, enkä kauheasti pode ahdistusta. Harkitsen jopa, että jaksaisin lähteä keskustaan piknikille ja moikkaamaan vaikkapa Rickyä joka kyselee taas, että milloin voimme tavata. Saavun kotiin ja vaihdan lähes heti lenkkivaatteet päälle. Ja BLIBLING. Se oma merkkiääni, joka kertoo, että Roni viestii. Miksi hänen nyt pitää pitää yhteyttä! En halua jäädä taas hänen loukkuunsa. Toisaalta hyvä jos voimme olla hyvissä väleissä. Siitä huolimatta, että viimeksi vihjasin tapailevani mielelläni muitakin, ja johon hän reagoi synkeällä hymiöllä. Ehkä se on alkanut vaivata häntä. Että tarjosin hänelle kaikkea ja hän heitti sen pois. Mutta joku muu haluaa minut. Roni viestii, että ihmiset ovat idiootteja. Hän kuvailee yksityiskohtaisesti havainnoimaansa tilannetta yläluokkaisen ihmisen tietämättömästä käyttäytymisestä. Ah meidän juttumme. Hän vahvistaa näin omaa kuplaamme jossa vain me olemme. Vastaan aivan tuttuun tapaamme ja vaihtelemme ainakin kymmenen viestiä. Oi Roni. Jätän reagoimatta hänen viimeisimpään viestiinsä joka ei kaipaa vastausta, ja näin lopetan keskustelun. Turvaväli. Pelkään hänen haluavan tavata viikonloppuna ja huomaan joka miettiväni, että voisimme viettää juhannuksen yhdessä. En tiedä miksi. Mietin, että mitähän Harri tekee ja olen varma, että hän haluaisi tavata taas pian. Päätän viestiä hänelle kohta jotain kivaa, jotta saan kontaktin johonkin normaaliin Ronin sijaan. BLING. Samalla hetkellä saan häneltä viestin. Ehkä meillä on syvempi yhteys kuin mitä olen ajatellut. Hän kyselee päiväni kulusta ja kehuu säätä. Kuten kuka tahansa normaali ihminen. Vastaan nopeasti, että olen juuri lähdössä lenkille ja toivon hänenkin saaneen nauttia auringosta. Eikä mene kauaa kun jo sovimme tapaavamme viikonloppuna. Hyvä. Voin hengähtää. Me tapaamme ja se on taas se pontentialinen porttini normaaliin elämään. En halua vähätellä ihmisiä ja väheksyä normaaliutta, johon aina kommunikaatiomme Ronin kanssa johtaa. Lenkki on hyvä. Venyttelen taas ulkona, ennen kuin tulen kotiin ja heitän pyykit koneeseen. Laitan samaan koneeseen kengät ja yöpaidan ja kaiken siltä väliltä. Ihan sama. Sitten epiloin sääret ja bikinirajat niin pitkälle kuin pystyn. Suihkussa pesen hiukset kunnolla ja huuhtelen vartaloni suklaantuoksuisella suihkusaippualla. Sen jälkeen levitän iholle Acon todella hyvää kevyesti ruskettavaa voidetta. Ihan vain sääriin, koska se toimii samalla kosteuttavana voiteena. Samalla vastailen Rickylle että onkin jo aika myöhä ja voi olla että saavun  keskustaan vasta huomenna. Ja samaan aikaan pyydän Elinaa yksille läheiseen puistoon. Sopii! Manuelkin kysyy olenko keskustassa jotta voisimme skoolata yhdet, mutta joudun toteamaan hänellekin etten taida tänään tulla. Juoruilemme hetken Elinan kanssa. Purnaan Ronista hetken. Ja haaveilen että saisin tunteeni kohenemaan Harria kohtaan. Sitten haen hampparin mäkkäristä ja leikin installa. Sekä laitan asun valmiiksi huomista päivää varten. Aavistelen, että siitä tulee pitkä.