perjantai 24. helmikuuta 2017

Säälittävää

Olipa kiva istahtaa hetki ystävättären kanssa torstai-illan ratoksi. Hän tarjosi ensimmäisen pullon, jonka nautimme juoruilun lomassa ensimmäisessä pubissa. Sitten siirryimme hieman vilkkaampaan ympäristöön, jossa puolestani minä tarjosin toisen värin pullon. Sellaisessa hyvässä kevyessä hiprakassa viestittelin Ossin kanssa. Lähettelimme toisillemme kuvia, ja Ossi jaksoi jankata tulevasta matkasta. Hän totesi (taas), että meidän pitäisi oikeasti tavata ja keskustella, mutta tänä viikonloppuna hän on liian kiireinen. Noh elämä on valintoja! Eihän tässä kiire ole tietenkään. Myös Javier jakoi koko illan tekemisiään. Kokkailua, kotitöitä, olut. Hän jopa vitsaili, että voisi liittyä seuraamme, mutta väsymys vei voiton. Ja hän sanoi, ettei tarkoittanut 3some-vitsiään. True love? Ajattelin, että hän olisi voinut ehdottaa minulle yökyläilyä, mutta kun sitä, eikä treffikutsua tullut, niin ilmoitin Manulle voivani liittyä hänen seuraansa. Ehtisimme vielä katsoa yhden jakson keskeneräisestä sarjastamme! Sopii, tervetuloa! Kiva! Nautimme toisen pullon loppuun ystävättären kanssa ja sovimme mahdollisesti jatkavamme tästä sitten kahdenkymmenenneljän tunnin kuluttua taas. Halasimme ystävättären kanssa lähtiessämme tyytyväisinä eri suuntiin.

Saavuin Manulle ennen kello kymmentä illalla. Halasimme. Laitoin puhelimeni lataukseen ja hyppäsin sohvalle, jossa sarja jo oli laitettu valmiiksi alkuun. Manuel oli keittänyt meille hyvää iltateetä. Meinasin ehdottaa, että terästäisimme sitä hieman, mutten kehdannut kuitenkaan. Sanoin, että olimme vain lasillisella ystävättären kanssa, enkä viitsinyt mainita, että siinähän menikin koko pullollinen. Kaikki sujui tutun kaavan mukaisesti, samalla intensiteetillä kuin viime kerralla! Oikeastaan nautin tästä uudesta meiningistä. En edelleenkään stressaa vähän likaista tukkaa tai ajamattomia sääriä. En sitä miltä näytän tai mitä voin häneltä toivoa. Koko touhu on vähän niin kuin sellaisessa hyvässä unessa, missä saat tahdonvoimalla toisen tekemään mitä haluat ja voit olla täysin vapautunut. Kokeilimme jopa jotain aivan uutta! Minun aloitteestani! Ja se oli hauskaa. Nukuin tosi hyvin. Aamulla Manuel ehdotti että ottaisin myöhäisemmän junan ja toistimme edellisviikkoisen aamustartin. Kävin todella pikaisessa semisuihkussa ja noin seitsemässä minuutissa olin jo ovesta ulos. Pikaisen meikin jouduin tällä kertaa tehdä bussissa. Matkaani nappasin herkullisen raparperi-vanilja -teen ja myöhästyin töistä hieman, muttei ketään se kiinnostanut. Hyvä alku perjantaille! Mitähän kivaa tänään keksitään! Radio täysille, hitsi toi Shape Of You -remix on kova. Tänään voisi vaikka tanssia illalla. Koska tässä kuussa on tullut tuhlailtua tavallista enemmän on viikonlopun budjetti noin sata euroa. Eli täytyy yrittää välttää turhia taksimatkoja. Ei enää: jos matka on pidempi ku taksi, niin me otetaan taksi, kuten Profeetat laulaa. Noh, ehkä selviän.

Tänään olen ystävättären kanssa laatinut kartan unelmista. Vähän yksinkertaisen, koska lehtiä selatessa huomasin, että voisin täyttää iskulauseilla ja kuvilla vaikka kokonaisen seinän. Enkä tietenkään löytänyt kaikkia haluamiani kuvia tai juttuja. Olisi helpompi koota kollaasi sähköisesti, mutta aitojen leikkeiden käytössä on tiettyä fiilistä ja luovuudenvaadetta. Edelleenkin pääasiaksi korostuu onnellisuuden tavoittelu parisuhteen kautta. Sivussa kulkee haaveet matkustelusta ja urheilusta. Se on se totuus tällä erää. Edelleenkin. Ja edelleenkin siitä kirjoitan: läheisriippuvuudesta, huomionhausta ja niin edelleen. Kommenteista riippumatta. Toivon, ettei tätä tarvitse loputtomiin jaksaa. Töiden jälkeen olo vähän väsähtää ja tylsistyy. Otan pienet vartin päikkärit. Kello käy. Kysyn ystävältä mennäänkö ulos. En ole kuullut kenestäkään mitään. Paitsi tietenkin Ossista ja Johnista ja Manusta. Onneksi ystävätär vastaa, että mennään vaan. Alan miettiä sitä, kuinka sanoin Javierille, että olisi kivaa, jos hän ehdottaisi tapaamista vaikka päivä ennen, eikä aina viime hetkellä. Nyt se kaduttaa minua koska ehkei hän nyt kehtaa tehdä ehdotuksia, vaikka olisikin vapaalla jossain vaiheessa. Täytyy kysyä häneltä myöhemmin miten menee. Harmi, että kielsin häntä tekemästä booty-callejakin. Alkaa olla taas meno säälittävää, kun ei ole muitakaan suunnitelmia korvaamassa ikävää. Voih!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti