torstai 23. helmikuuta 2017

Skool

En ole mielestäni pariin yöhön herännyt sekoilemaan! Voiko kyse olla niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin siitä, että puhtaissa lakanoissa on niin ihana nukkua? En tosiaan tiedä, mutta minusta tuntuu, että olen nukkunut keskivertoa paremmin. Viime yönä näin ihan oikeita unia. Näin unta, jossa olin menossa suureen konserttiin, jossa vieraat istuvat kukin omalla paikallaan jättimäisessä salissa. Esitys on alkamassa ja vieraat hakevat paikkojaan. Vieressäni on lähi-idän miehiä pitkissä parroissaan ja näen kuinka he varmistelevat mukanaan olevan pommin toimivuutta. Panikoidun ja vaivihkaa siirryn pois paikaltani käytävälle ja huudan ihmisille, että poistukaa! Kohta räjähtää! Sitten pommi laukeaa ja juoksen palavan rakennuksen läpi pelastuen täpärästi. Sitten uni alkaa heti alusta. Olen taas menossa paikalleni konserttisaliin ja näen partamiehet jo siellä juonittelemassa. Nyt yritän taktikoida ja menen heti infoon kertomaan, että terroristit aikovat räjäyttää paikan ihan pian! Tehoton infotyttö ei tee mitään. Tiedän, että aika on lopussa ja taas juoksen ulos viime hetkellä. Sitten uni alkaa taas alusta ja vieressäni on koko perheeni! Olen ihan paniikissa. Selitän perheelleni, että meidän pitää huomiota herättämättä poistua salista nopeasti, koska kohta räjähtää. Emme saa herättää huomiota, etteivät he räjäytä itseään aikaisemmin. Sisarukseni on välinpitämätön ja kyyneleet silmissä selitän hänelle, että nyt on tosi kyseessä! Onneksi he luottavat minuun ja johdatan kaikki taas viime hetkellä ulos rakennuksesta. Kaikki muut jäävät sortuvaan taloon. Nukun hieman tavallista pidempään, mutta nousen sitten virkeänä vastaanottamaan torstain. Puhelimessani on jo viestejä Manulta. Vaihdamme hauskoja kuvia aamun ratoksi. Torstai alkaa tasaisesti!  

Minua on nyt pari päivää häirinnyt vihlova hammas. Ihan yhtäkkiä, muutamia päiviä sitten, oikean puolen alatakahammas on alkanut vihloa, kun juon jotain kylmää tai syön jotain kuumaa. Purskutan suutani aina hampaita pestessä kylmällä vedellä ja sekin vihloo ikävästi. En pidä hammaslääkärikäynneistä! Oikeastaan välttelen niitä viimeiseen asti. Odotan, että hammas jotenkin paranee itsestään, jottei tarvitsisi varata aikaa. Tämä on aika typerää käytöstä, koska yleensä en tällaisissa tilanteissa välttele faktoja, vaan teen sen mitä täytyy. Nyt en ole vieläkään varannut hammaslääkäriaikaa, vaan ilmeisesti odottelen ihmettä. Muistan, että joskus nuoruudessa hampaastani irtosi paikka, ja koska en halunnut hammaslääkäriin menin apteekkiin ostamaan väliaikaista paikka-ainetta ja laitoin sitä itse hampaaseen. Näin selvisin useita viikkoja varaamatta aikaa lääkärille. Outoa välttämättömyyksien pakoilua. Noh, ehkä varaan ajan ensi viikolla. Löysin eilen illalla sattumalta hauskan sarjakuvan pätkän, jonka päätin lähettää Javierille tänään hieman myöhemmin. Emme jutelleet mitään eilen, joten hauska huumorikuva on juuri hyvä keino ylläpitää kommunikaatiotamme. Kävin myös huvikseni selaamassa hänen facebook-seinäänsä ja vähän ärsyynnyin siitä, että siellä naiset jakavat linkkejä ja hauskoja kommentteja hänen seinälleen pusuhymiöiden kera. Mietin ovatko he hänen rakastajattariaan kaikki. Sellaisia kuin minä. Vai läheisempiä vai etäisempiä. Ei asia minulle kuulu, eikä sen pitäisi minua häiritä, mutten voi sille mitään. Päivän ilouutisena ystävättäreni kertoo olevansa palaamassa takaisin maratonitreffeiltään viikonlopuksi! Jes. Jos ei muuta niin voimme yhdessä parantaa maailmaa, jos hän jaksaa.


Iltapäivällä puhumme ystävättären kanssa siitä, kuinka usein miehillä onkaan lähimenneisyydessä taustalla joku traumaattinen ero ja säätöä eksän kanssa. Ystävätärkin oli suurella vaivalla matkustanut tyypin luokse, joka oli sitten lepytellyt puhelimessa eksäänsä ja jopa käynyt tämän luona lohduttamassa. Mitä ihmettä. Vaihdamme myös Ossin kanssa viestejä mahdollisesta matkustelusta.. Hän edelleen kosiskelee minua mukaansa. Voisimme tutustua sitten siellä! Pohdimme myös nykyajan suhteiden tilaa ja läheisriippuvuutta. Hän kertoo parantuneensa siitä. Minä en. Harmillista, että jokseenkin pidän hänestä. Koska sen kivan ja fiksun puolen lisäksi hänellä on äärimmäisen pinnallinen ja hölmö puoli. Mutta kenelläpä ei? Lähetän hauskan kuvan Javierille. Hän on vielä töissä, mutta varmasti hän reagoi siihen vähintään hymiöillä myöhemmin. Iltapäivällä mieleeni muistuu, että kotona jääkaapissa odottaa vielä ylijäämäpizzat. Kauhea pizzanhimo iskee. Tunnen itseni turvonneeksi, mutta just nyt en välitä taas siitä. Aion syödä pizzaa kun pääsen kotiin. Ja syönkin. Lämmitän heti pari siivua herkullista pizzaa kun olen vaihtanut päivävaatteeni kotiasuun. Rojahdan nojatuoliini pizzan kanssa ja jutustelen ystävättären kanssa niitä näitä. Ehdotan lenkkiä toiveikkaana ja lämmitän kolmannen palan pizzaa. BLING. Kuka pitkästä aikaa ottaa yhteyttä? Ryan! Kiva kuulla. Juttelemme jotain ajankohtaista elokuvista ja hän toteaa, että meidän pitäisi taas käydä lasillisilla joku kerta. Joo toki! Ryan kertoo olevansa lähdössä seuraavalla viikolla pikkureissuun Eurooppaan. Vitsillä hän ehdottaa, että lähtisin mukaan. Kyselen matkan yksityiskohtia. Koska melkeinpä voisinkin lähteä! Ainakin jos saisimme molemminpuolisesti sovittua, että kyseessä olisi kaverusten matka. Mutta aika harvoin näin nopeat liikkeet oikeasti toteutuisivat. Myös Javier reagoi hauskaan kuvaani, muttei ihan odottamallani tavalla, vaan hän ottaa sen aivan liian kirjaimellisesti ja on närkästynyt. Pyydän häntä olemaan vähän rennompi. Vaihdamme muutamat lauseet työpäivistä. ja saan häneltä keskisormea. Pelkkää lovee?


Lenkin sijaan ystävättäreni ehdottaa, että menisimme jakamaan viinipullon läheiseen pubiin. Onhan siitä, kun viimeksi tapasimme jo ainakin muutama päivä! Joten lenkki ei nyt riitä. Selvä. Laitan itseni arkisen hyvään kuntoon. Silitän paidan ja laitan hiuksiin kuivashampoota. Vaihdan alushousut. Ihan vain kaiken varalta. Arki- ja viikonloppualusvaatteet ovat asia erikseen. Samahan se on missä sitä viiniä maistelee. Omassa nojatuolissa ja pubin jakkaralla. No ei se oikeastaan ole, mutta antaa nyt mennä pitkästä aikaa. Todennäköisesti olen kuitenkin ajoissa kotona. Tai ehkäpä menenkin Manulle? Se sopisi hyvin lasillisten päätteeksi. Tyhmä Javier ei vaikuta esittävän minulle romanttista kutsua viikonlopuksi, joten täytyy lämmitellä sitten toisenlaiseen illanviettoon. Myös Ossi on buukannut jonkin turhanpäiväisen messun itselleen, joten en ole varma aiommeko törmätä. Onneksi on ystäviä. Ja tinder. Ja randomit. Ja maailma auki.

2 kommenttia:

  1. Käytätkö ikinä oikeaa shampoota? Ja miks elät groundhog dayta... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, nykyään olen hiustenpesussa käyttänyt palashampoota, johon olen tykästynyt. Joskus sekoitan mukaan hopeashampoota tai jotain erityistä, koska minulle on niitäkin kertynyt hyvä vajaiden pullojen kokoelma. Kuivashampoota käytän vain erityistilanteissa (äkkilähtö ulos) tai kampauksen kohentamisen vuoksi.

      Poista