Miehet on tyhmiä

Eli perjantaina töiden jälkeen Jukka soittaa ja lupaa parin tunnin sisällä soittaa uudelleen kunhan hän on käväissyt kotona. Hän kuulostaa energiseltä ja uumoilen että nyt hän tosissaan aikoo ehdottaa vierailun toteutumista. Käyn saunassa, ja korjailen höylällä mstkan aikana otetun vahauksen jälkiä. Maksoin reilut kymmenen euroa siitä että saisin vahattua pitkään kasvatetut kainalot, sääret ja biksut. Ja biksuilla tarkoitan kaikken sieltä alta ja välistä, mutta eteen saa jättää pienen siistin kolmion. Se jännitti vähäsen koska en ollut oikeasti koskaan ottanut vahausta intiimialueelle aikaisemmin. Siellä nätti iloinen nainen sitten pyysi minut makaamaan ja riisumaan housut. Olen cool enkä näytä kiusaantuneisuutta. Hän tutkii siinä paikkojani kymmenen sentin läheisyydeltä ja toivon etten ole ihan hikinen ilmaston vuoksi. Nainen pyytää näyttämään että mistä tahdon karvat pois. Näytän että kaikki täältä ---BLIBLING, kirjoittamiseni täällä kahvilassa katkaisee Ronin iloinen viesti jossa hän haluaa jakaa jotain taidejuttuja. Ihanaa. Vaihtelemme pari iloista viestiä ja selvä pieni täyttämistä tarvitsematon sanaton kaipaus on välillämme. Nauramme ja vitsailemme ja olemme sisaruksia. Sisaruksia joilla on yhteisiä salaisuuksia. Pidän siitä. Hän piristi mieltäni, jonka hidas ja saamaton Jukka oli alentanut! No mutta siis. Näytän naiselle että eteen voi jättää karvoja vähän ja muuten kaikki pois. Olisin luullut että homma on nopea ja helppo, etenkin koska en ole kipuherkkä. Mutta pienenkin alueen sileäksi saaminen näyttää olevan vaikeaa. Kaikki karvat eivät irtoa heti vaan vahauksia pitää tehdä samaan kohtaan useita. Lisäksi nainen ei ymmärrä että haluaisin kaikki pois haarojen välistä enkä kehtaa levitellä itseni siinä enempää. Kainalot sujuvat nopeasti ja siististi mutta säärten kanssa touhuaa kaksi tyttöä hirvittävän pitkään saamatta sieltä kaikkea pois. Karvoitukseni on varmaan ollut liian lyhyttä ja hentoa tähän hommaan. Harmi! Mutta tulipahan kokeiltua ja ainakin enimmät poistettua. Eikä se kovin kipeääkään tehnyt. Nyt vain saan sheivailla saadakseni haluamanintuloksen mikä vähän harmittaa. Ensi kerralla kerron rohkeammin mitä haluan. Siinä samalla vahauksen yhteydessä tuo nätti nuori nainen kehui että näytän olevan hyvässä kunnossa ja kertoo että hänellä on kaksi lasta ja siksi hänellä on vähän liikakiloja. Hän kertoo että perhe asuu kaukana sisämaassa ja hän käy täällä töissä aina turistikaudella. Jätin hänelle ison tipin.

No siispä perjantaina valmistaudun Jukan tapaamiseen ja odottelen hänen soittoaan. Menee kaksi tuntia eikä kuulu mitään. Ystävät pyytelevät lähipubiin parille ja päätn odotellessa liittyä heidän seuraan. En haluaisi juoda alkoholia mutta pari lasillista nyt sinne tänne. Näiden ystävien kanssa ei muutakaan käytellä. Odotan ja odotan. Kolme tuntia. Neljä tuntia. Lähetän Jukalle viestin että olen lähistöllä odottelemassa.. viisi tuntia. Ärsyttää. Kello on kohta kaksitoista yöllä. Taas meni tämä ilta. Soitan Jukalle joka vastaa unisena. Oho pikkupäikkärit! Hitto. Olen ärsyyntynyt ja ilmaisen taas pettymykseni. Taaskaan et tullut! En jaksa jatkaa iltaa vaan menen kotiin nukkumaan. Yksin. Tylsää.

Aamulla viestin Jukalle että tuntuu ett monta päivää olen vain odotellut häntä turhaan. Kerron lähteväni ulos kahville ja asioille illan juhlia varten. Jukka vannottaa että kohta hän tulee ja sitten pidetän hauska ilta! Ja nyt olen istunut yksin kahvilassa kaksi tuntia. Ei se mitään. Viihdyn yksinkin. Mutta. En vaan käsitä tällaista hitautta. En malta olla lähettämättä Jukalle viestiä jossa muistutan että olen täällä odottelemassa. Ja hän ilmoittaa että oho hupsista kun jäikin pelaamaan pleikalla vahingossa. Vittu miten hermoja raastavaa. Näin siitä huolimatta että olen tuhat kertaa kertonut vihaavani odottamista. Alkaa tuntua että joku palikka nyt puuttuu Jukan ymmärryksestä. Vai onko tämä ihan normaalia?