Basic wknd ja dinner date

Siispä lauantaina kuluttelen itsekseni aikaa viinilasillisella ja pitkällä kahvittelulla aamupäivän aikana. Edelleenkin tuo itsekseen kivoihin brunssipaikkoihin eksyminen ja sellainen kiva vapaa-ajankäyttö on tosi voimaannuttavaa. Osaan ja voin tehdä asioita yksin edelleenkin. Tykkään siitä. Ei rajotteita, ei esteitä - ainakaan ei siltä tunnu. Pitkästä aikaa! Jos huvittaa ostella jotain niin tilillä on sen verran budjettia ettei tarvitse liikaa pikkuhankintoja miettiä. Jos haluan tilata kakkua tai drinkkejä niin voin tehdä sen. Rauhassa kierrellä siellä täällä. Selailen päivän lehtiä ja kuuntelen musiikkia... Tätähän olen harrastanut enemmän tai vähemmän viimeisen vuoden. Useimmiten olen vain nauttinut olostani, mutta kesän aikana taisi olla muutamia viikonloppuja, joiden kohdalla tämä itsekseni olo meni liian pitkälle liiallisen suunnitelmattomuuden vuoksi, jolloin pyörin päivät sekä illat miten sattui katsoen mitä elämällä on tarjolla. Nyt ei sitä huolta ole lainkaan, koska illaksi on sovittu ystävien tapaamista ja voin olla kärttyinen Jukalle, joka selvästi hidastelustaan huolimatta tahtoo tavata. Valitettuani närkästyneenä hänen hitauttaan siirryn ostoksille kauppakeskukseen ja odottelen kuinka kauan hänen lupauksestaan olla tositosi nopea kestää hänen saapumiseensa. Emme ole tavanneet melkein viikkoon! Jännää. Hankin jonkun uuden huulipunan ja asusteen illan teemajuhlia varten, ja pian Jukka saapuukin liikkeeseen jossa olen. Hyvä. Ei ihmeellisiä tunnemyrskyjä, mutta kaikki on tasaisen okei. Halaamme ja Jukka pahoittelee, että oli niin hidas, eikä saanut aikaiseksi tulla edellisviikolla. Selittelee että on ollu vähän puolikuntoinen ja töissäkin kauhean kiire. Ei se mitään. Nythän me tässä tapaamme. Siirrymme vakkaripaikkaani lasillisille ja mietimme illan jatkoa. Jukka tahtoo ehdottomasti osallistua illanviettoon ystävieni kanssa eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Kivaa, että Jukka saapui ja tahtoo viettää kanssani aikaa. Mielelläni sivuutan edellisviikon negatiivisuudet, vaikkei mitään ihmeellistä tarvetta olla toisessa kiinni ja fiilistellä mitään romanttista tapailuakaan ole. Hetki kerrallansa. On kivaa olla taas täällä loman jälkeen. Ja se riittää juuri nyt. 

Lähdemme yhdessä luokseni, sillä minun täytyy tehdä itselleni jotain ennen juhlien alkamista. Jukka sanoo, että tiesi kyllä, että minulla on kiva koti, mutta on yllättynyt positiivisesti. Tiesin sen jo etukäteen. Olen järjestellyt kaikki siististi ja kaunis valaistus tekee tilasta lämpimän houkuttelevan. Jukka myös tapaa asuintoverini joiden kanssa vaihtaa muutamia sanoja ja jälkikäteen kertoo pitäneensä kaikista. Noin, hyvä. Se on hoidettu alta pois ja jatkossa ei tapaamisia minun luonani tarvitse niin paljon suunnitella. Vaikka juuri nyt en mitenkään erityisellä innolla odota että Jukka majailisi luonani enemmän. Jotenkin on tullut päälle pieni ähky ja asioiden rauhallisemmin ottaminen. Se että Jukka hehkuttaa minua ja meitä muille jatkuvasti tuntuu ajoittain liian kiireelliseltä ja lievästi ahdistavalta. Jukka julkaisee yhteisiä juttuja, joihin en merkitse itseäni. En vaan nyt halua. Ja Jukka tietää sen, muttei jotenkin osaa hillitä itseään, vaikka välillä selvästi yrittää. En anna omien (aivan uudenlaisten positiivisten?) ahdistusteni vaikuttaa liikaa tekemisiin, vaan keskityn yhdessäolomme hyviin puoliin. Eli siihen, että meillä on ainakin ystävyystasolla kivaa yhdessä, ja nautin saamastani huomiosta. Ja pystyn hillitsemään riittävästi omat ärsytykseni ja kohtelemaan Jukkaa hyvin. Ja se riittää juuri nyt. Me vietämme hauskan illan monien ystävieni kanssa.  Jukka tulee toimeen kaikkien kanssa tietenkin, ja pääsee pätemään osaamisellaan omalla harrastusalallaan, mikä kiinnostaa muita. Se saa minut tietenkin tyytyväiseksi. Haluan tuntea olevani osaavassa ja hyvässä seurassa, ja siksi jos toinen pystyy pätemään edes jossain asiassa, niin heti hän muuttuu silmissäni haluttavammaksi. Olenhan tottunut viime aikoina olemaan hyvin koulutettujen, varakkaiden tai itseriittoisten ihmisten seurassa, joten minun on oltava erityisen tarkka etten alenna ketään silmissäni siksi, että hänellä ei ole samoja avuja. Valvomme aamuun saakka. Juhlien porukka vähenee ja pidot paranee. Otamme muutamia annoksia lsd:tä illan mittaan, mistä tulee hauska meininki. Kuten olen aiemmin maininnut niin monet päihteet aiheuttavat lopulta hyvin samankaltaisen tilan. Hymyilyttää selittämättömästi. Saattaa alkaa naurattaa. Ympäristö on kaunis ja vaihtelee. Kikatamme kippurassa Jukan kanssa sille, miten olohuone muuttuu studioksi jossa kuvataan talk showta ja seuraamme nauhoituksia yleisössä kun muut osallistuvat paneeliin. Kertakaikkisen hauskaa. Koska olemme minun kulmillani päätämme lähteä luokseni yöksi, mikä on helpommin sanottu kuin tehty.  Ensimmäistä kertaa ikinä minulla on vaikeuksia tunnistaa omia ulkovaatteitani ja koota omat tavarani mukaan. En oikein ole varma missä olemme ja minne pitäisi mennä. Mutta kaikki on iloista ja leppoisaa. Ei pelottavaa. Ei edes se, että ulkona en tunnista omaa kotikatuani ja joudun todella tarkasti tutkimaan taloja ja osoitteita jotta uskallan lähteä johonkin suuntaan. Se on hauskaa! Koska loppu hyvin kaikki hyvin. 

Havahdumme hereille luotani. Ekaa kertaa ikinä vaikutukset jatkuvat niin vahvoina vielä aamulla kuuden tunnin unien jälkeen. Vessaan mennessä huomaan miten laatat seinillä hyppivät iloisest. Hah! Jukalla on sama tunnelma. Aiomme hyödyntää tämän täysin ja lähdemme heti elokuviin. Lippujen tilaus ja irtokarkkien ostaminen saa aikaa hillittömiä kikatuskohtauksia. Meillä on kivaa. Jukka silittelee minua vähän välilä ja kuiskaa että ei tahtoisi mennä yksin kotiin. Mutta nyt on pakko, koska Jukalla on kotona työjuttuja ja minulla myös. En jaksa mitään ylimääräistä hempeilyä mutta halaamme pitkään Jukan taas saattaessa minut pysäkilleni ja kuiskailtua rakkaudentunnustuksia korvaani. Hauskuutan itseäni loppuillan youtube-videilla kunnes en vaan pysty pysymään hereillä. Hauska viikonloppu! Maanantaiaamuna olo on jo normaali ja jaksan keskittyä töihin. Vaihdamme aamutoivotukset Jukan kanssa normaaliin tapaan. Paljon sydämiä. Ainakin minun suuntaani. Haluan ottaa rauhallisesti ja välttää kaikin tavoin ahdistumista. Koska haluan antaa tälle jutulle mahdollisuuden. Jos nyt etenemme liian nopeasti ja heittäydyn sellaiseen hempeilyyn mikä saa minut ahdistumaan niin saatan paniikkireaktiona vetäytyä kokonaan. Outoa kaiken tämän rakkaudenkaipuun jälkeen, mutta näin asia nyt on. En tiedä onko tuo ihminen väärä vai olenko vain tällainen, mutta yliajattelu ei nyt ole ratkaisu. Huomaan, että olen alkanut jossitella asioita miettiessäni muita miehiä. Selvästi pelkään tekeväni väärää ratkaisua olemalla Jukan kanssa, koska sekä Ricky että Nino ja pari muuta välähtelevät mielessäni jonkinlaisina vaihtoehtoina, jotka nyt olen hylkäämässä. Kesken aamupäivää saan viestin Javierilta. Hän muistuttaa, että meidän pitäisi mennä yhdessä syömään. Okei. Tehdään se tällä viikolla. Ulos syömään ystävän kanssa. Niin saan tehdä. Lupaan ilmoittaa Javierille sopivan ajankohdan vielä tänään. Let's go with the flow. Olen edelleen vapaa tekemään mitä tahdon ja ainakin ystävien kanssa syöminen tulee kuulumaan toimintalistalleni aina. En mitenkään intoudu Javierin tapaamisesta, mutta se tuntuu velvollisuudelta joka on hoidettava alta pois. Vähän ehkä pelkään mahdollisia puheenaiheita. Pitääkö minun kertoa kenen kanssa olin matkassa? Ei ole pakko sanoa mitään, mutta jos aion käyttäytyä kuten ystävä niin turha liikaa kierrellä tai peitellä asioita. 

Kotiinpäästyäni lähetän jonkun kuulumisviestin Jukalle. Selailen kuviamme joita otimme yhdessä viikonloppuna ja koitan miettiä miltä hän silmissäni näyttää, mutten oikein tiedä. No ihan sama. Pian hän soittaa, että haluaa harkita luokseni saapumista tänään. Hah, sen kun harkitset vaan. En pidä sitä kovin todennäköisenä viime viikon huomioiden. Mutta sen sijaan sovin Javierin kanssa illallistapaamisen huomiselle. Jännää! Hän tahtoo syödä japanilaista, joten annan hänen valita paikan jonne lupaan saapua alkuillasta. Menemme vain syömään. Ei vihjailua siitä että hän odottaisi mitään muuta. Hyvä. Kenties ruokailumme jälkeen innostun lähtemään Jukan luokse ellei hän tänään saavu luokseni. Tai ehkä joka tapauksessa. Hyvä.