Tänään paremmin

Noniin nyt on taas toisenlaiden moodi päällä! Maanantai ja fiilis on aika jees. Olen tipahtanut sikiuneen taas joskus ysin jälkeen heti kun on kehdannut sen jälkeen kun on torkahdellut television ääreen. Perjantaina söin kolme pientä jogurttia. Lauantaina en yhtään mitään, ja sunnuntaina palkitsin itseni illalla herkkukakulla ja parilla wingissillä, jotka aiemmin tarjosin minulle ja Jukalle. Korostaen tarjoavaa elettäni jälleen kerran, jotta hän oikeasti tajuaa tilanteen sitten, kun saa palkkansa. Tyhjätasku. Rakastan paastoamista. Ja sen jälkeistä herkuttelua puhtaalla omatunnolla. Muuten aina takaraivossa käy pieni läskistymissupina, mutta paaston jälkeen ei. Jes. Kaikki on aika hyvin. Nyt on sellainen olo. Se Ronin yhteydenotto viimeksi paransi taas tunteitani häntä kohtaan. Korosti ystävällisyyttä ja yhteyttä etäisen hyvällä tavalla. Oloni on hyvä kun tiedän, että hän aina välillä ajattelee minua ja tahtoo ottaa yhteyttä, ja minä voin tehdä samoin. Perjantaina sen sijaan Jukka oli todella vähäsanainen. Itse olen päättänyt käyttäytyä normaalisti, joten viestin hänelle kuulumisia ja illan suunnitelmia. Nätisti mutta sydämettömästi. Ei turhia emojeja. Jukka vastailee viiveellä, että aikoo tehdä jotain työjuttuja vielä kotona, eikä tiedä aikooko lähteä minnekään. Selvä, tylsimys! Nyt sitten annat minulle vapaat kädet valita mitä teen, kun et kerran ehdota mitään tai osoita mitään mielenkiintoa vihjailemaan tapaamisesta. Pallo on sulla! Sillä aikaa pelailen muiden kanssa. Olen jo aikaisemmin jutellut Rickyn kanssa. Ricky joka on tosi avoimesti minusta innostunut, mutta hän on myös erittäin kiva kaveritasolla. Siispä sovin meneväni hänen luokseen katsomaan hänen uutta hienoa ja suurta keskustan kämppäänsä. Otan matkaani vähän lsd:tä muiiden perusherkkujen lisäksi. Haluan nauttia viikonlopusta! Halun pikkuiselle tripille. Tissutella pari kevyttä olutta janoon koko illan aikana ja olla tyytyväinen minimialkoholimääriin. Jes. Olen kauniina. Fiilis on hyvä. Minulla on söpö vaaleanpunainen neulepaita päällä ja kevyet nahkaiset conssit, jotka kestävät hyvin kosteaa ilmaa. Kuuntelen hyvää musiikkia ja jotenkin vain tiedän, että asiat jotenkin järjestyy taas niin, että minulla on hauskaa. Pohdiskelen siinä matkustaessani keskustaan, että mitkä ovat illan vaihtoehtoni. En halua jäädä koko yöksi Rickyn luokse, ellei siitä tule minulle jokin tosi vahva tunne Jukan suhteen.

Nino viestittelee bussissa istuessani, että mitä oikein aion tehdä. Tuu mun luo. Hän pyytää. Hmm, nyt minulla on loistava tilaisuus ilmaista että en ehkä enää ole tulossa. Hän on aivan mahtava, enkä missään tapauksessa tahdo loukata häntä mitenkään. En polttaa siltoja. Eihän mitään koskaan voi tietää. Siispä kirjoitan Ninolle etten vielä tiedä mitä aion tehdä, mutta että tietoisesti olen vähentänyt erilaisista paikoista heräilyä ja siksi en ehkä pidä hyvänä ajatuksena enää tulla. Nino ymmärtää heti, mutta sanoo, että hänen sängynpuolikkaansa on minulle jo tuttu paikka, joten minun ei tarvitse stressata sellaista. Tuu jos muutat mielesi! Kiitos, Nino. Se siitä. Nyt olen sen sanonut, enkä usko, että hän enää kehtaa tehdä niin usein suoria ehdotuksia kuin tähän asti. Jos itse muutan mieltäni niin voin helposti olla häneen yhteydessä. Täydellistä. Saavun Rickyn luokse, halaamme kevyesti ja alan heti pölistä kuulumisia rentona ja iloisena. Hän on sellainen tyyppi jonka kanssa voi olla aivan oma itsensä ja puhella mitä huvittaa ja olla höpsö. Ja voin pyytää heti, että saanko laittaa musiikkia ja kippis. Rentoa ja mukavaa. Istumme eri puolille sohvaa, koska kyseessä on nyt puhdas kaverikohtaaminen eikä mitään muuta. Kerron, mitä minulla on mukanani ja Ricky innostuu heti poltettavasta viherkullasta, jota olen napannut pikkumäärän matkaani. En kuitenkaan jaa sitä heti Rickylle vaan sanon, että jos jossain vaiheessa iltaa tekee mieli vähän poltella, niin voimme jakaa jointin, mutta katsotaan sitä sitten. Sen sijaan sanon, että aion itse ottaa puolikkaan määrän lsd:stä, jos hän tahtoo toisen puolikkaan niin se sopii. Ricky näyttää kiinnostuneelta ja tahtoo kokeilla. Puolikas määrä on kevyt pieni annos, joka ei tee taikoja. Paitsi vähäsen. Haluan tosiaankin päästä pian viikonloppuflowhun eikä se yksin ole kivaa, joten mielelläni lähden pikku tripille hänen kanssaan. Teen meille annokset ja nautimme ne yhtä aikaa. Siitä lähtee kiva ja hauska muutamatuntinen, jonka istumme Rickyn olohuoneessa kuuntelemassa musiikkia ja katsellen hauskoja videoita. Seinät ja matot lattialla alkavat lainehtia ja pyykit heiluvat pyykkinarulla. Hymyilyttää selittämättömästi ja olo on pörröisen nätti. Välillä olo on tosi lämmin ja välillä taas viileä. Kaikki on kivaa ja kikatuttavaa. Musiikki kaikuu kuin se tulisi joka puolelta ja saamme iloa aikaan tylsistäkin puheenaiheista. Kehoon alkaa tulla äärimmäisen hyvältä tuntuvia sähköaaltoja jotka vavahtelevat vartalon läpi kuin pienet orgasmit. Jokainen kosketus tai ääni välähtää läpi ja tuntuu kutkuttelevalta ihon alla. Ihanaa. Joskus näkökentässä alkaa näkyä erilaisia neonvärisiä pilkkuja tai pikkuaakkosia. Joskus ihmisten kasvot välähtelevät erilaisiksi eläinten naamoiksi. Lisko, possu, luuranko, lintu. Se on hauskaa. Loppuiltaa kohden alan jo tosissani miettiä, että minne oikein menen yöksi. En halua yksin kotiin! Mutta en tahdo vastaanottaa Rickyn tarjousta yöpyä hänen luonaan. Pari kertaa illan aikana hän tulee viereeni istumaan ja laittaa kätensä reidelleni ja minä nauran ja sanon, että hei nyt omalle paikalle, me ollaan vain kavereita joten älä lähentele. Nauramme ja hän menee paikalleen ja mutisee hymyillen yksinään, että ei kai tunteita voi pakottaa. Päätän, että on paras lähteä ulos joka tapauksessa, koska todennäköisesti Ricky vain jatkaisi lähentely-yrityksiään yötä kohden, joten sanon lähteväni klubille. Ricky ei haluaisi lähteä, mutta ei tahdo jäädä yksin kotiinkaan, joten menemme läheiselle teiniklubille keskustaan. En ole aikoihin käynyt muilla kuin tranceklubeilla, joissa saa tanssia viisi tuntia putkeen pimeässä huoneessa sitä kahta liikettä ja nauttia musiikin katselemisesta. Joten klubi on kauhea. Huonoa musiikkia, teini-ikäisiä ihmisiä. Liian valoisaa. Äh. Mutta Ricky ei suostu vaihtamaan paikkaa koska maksoimme sisään yli kymmenen euroa henkilöltä. Siispä koitan nauttia fiiliksistäni ja tissuttelen yhtä olutta pari tuntia aina pilkkuun saakka. Ricky tanssii enemmän ja minä istun tanssilattian laidalla baarijakkaralla. Noin viisi miestä käy jatkuvasti heittämässä jotain kännistä läppää. Katselen heitä hymyillen ja vastailen yksisanaisesti epäkiinnostuneena. Jossain vaiheessa Ricky tulee väliin ja ajaa miehet pois, mistä närkästyn. Kertaan hänelle vielä kerran, että olemme vain kavereita enkä tykkää jos vieraille ihmisille ollaan epäkohtelaita.  

Jossain vaiheessa kysäiseen Jukalta viestillä, että päättikö hän lähteä minnekään. Kun mietin vaihtoehtojani, niin minusta ei vaan tunnu hyvältä mennä kenenkään muun luokse. Se olisi epäreilua, enkä haluaisi että Jukkakaan tekisi niin, koska olemmehan me nyt sellaisissa väleissä, että huonot hetket täytyy nyt sietää sekoilematta mitään muuta. Jukka vastaa tylsistyneenä olevansa vain kotona. Menee vartti ja hän kysyy että mitä minä teen. Nyt päätän antaa selvän vihjauksen siitä että kaipaan yöpaikkaa. Sanon, että olen tylsällä klubilla ja kohta pitäisi jonnekin lähteä. Ja jes, hän sanoo, että tule vaan tänne jos haluat. Hän neuvoo oikean yöbussin ja sen lähtöpaikan, jotta varmasti osaan paikalle. Hän haluaa kuin haluaakin minut sinne, vaikka on leikkinyt jotain semimykkäkoulua. Kun nauttii happoja niin yksinkertaisista asioista voi tulla vaikeita. Siksi saan häneltä tarkat reittioppaat. Olo on tosi kiva ja mieli pysyy kirkkaana. Ei ole vaikeuksia esimerkiksi näyttää ihan normaalilta, mutta joskus lauseita on vaikea muodostaa. Sanat vaihtavat paikkaa, ja jotenkin suuntavaisto voi heilahdella ja tutut asiat näyttävät vierailta. En välttämättä tunnista omia tavaroitani tai tuttuja katuja. Toisaalta siis tietää kyllä, mutta ei tunnista. Sekin on tavallaan hauskaa. Lisäksi maailma on usein kallellaan. Selitän Rickylle, että lähdemme nyt eri teille. Ricky ei hyväksy sitä ollenkaan, eikä meinaa päästää minua lähtemään klubin sulkeuduttua. Seuraa minua kun lähden eri suuntaan. Pysähdyn ja sanon hänelle hyvin tiukasti, että jos hän vielä seuraa minua niin en enää ikinä tule kylään. Hyvää yötä! Ja viimein hän tajuaa ja lähtee kotiinsa. Minä löydän bussipysäkin hyvin vavivattomasti ja vaikka olen tosi korkeella fiiliksissäni niin osaan hypätä karttapalvelua käyttäen lähes oikealla pysäkillä ulos. Jostain syystä lähden vain kävelemään tutussa paikassa väärään suuntaan ja teen sellaisen kivan seitsemän kilometrin ylimääräisen lenkin aamuviideltä Jukan asuinalueella. Ei se mitään! Hyvä musiikki ilahduttaa minua, samoin kun hassulta näyttävät metsäpuut. Viimein löydän Jukan luokse ja pääsen omalla avaimellani rappukäytävään. Pimpotan, mutta Jukka ei avaa, joten menen sisälle, heitän päällivaatteet pois ja valvon vielä hetken sohvalla nauttien upeasta olostani ennen kuin menen harmistuneena nukkumaan Jukan viereen. Tuntuu, että hyvä meininki menee hukkaan. Mutta onneksi huomenna on vasta lauantai! Kiva olla tutussa paikassa. Sänkypaikkani on kuin omani. Hyppään peiton alle ja Jukka silittää minua unissaan. 

 Havahdun hereille pirteänä noin neljä tuntia myöhemmin. Jes, uusi päivä ja vielä vapaapäivä! Minulla on hyvä ihanan pehmeä ja oikealla tavalla sekainen olo, mistä on loistava jatkaa kohti uusia henkisiä seikkailuita. Jukka on hereillä myös takanani ja halailee minua. Hmm, ehkä se tuntuu ihan kivalta, en osaa sanoa. Ei superfiiliksiä. Mutta annan kaikelle nyt mahdollisuuden. Olen siellä ja oloni on hyvä. Kysyn, että poriseeko keittiössä kahvinkeitin, mutta se on vain naapurin vesiputki. Puhuminen tuntuu siltä kuin leijailisi pilvissä ja äänet ja ajatukset menevät sen pilviverhon läpi jotenkin hauskasti. Kerron innoissani, kuinka hyvät meiningit eilen oikein saatiin käyntiin, sekä haukuin typerän klubin jolle en aio enää mennä. Jukka sanoo, että tosi hyvä kun sulla oli hauskaa ja kiva kun tulit yöksi. Hän nousee jo ylös ja menee laittamaan kahvin päälle ja olohuoneessa hevimusiikin soimaan ja avaa playstationin muutamaa pelierää varten. En jaksa yhtään kuunnella sitä rämpytystä tässä hyvässä flowssa, saati olohuoneesta kuuluvaa jatkuvaa kiroilua, kun joku maila ei osu kiekkoon. Joten laitan omat musiikit soimaan korvakuulokkeista ja nautin fiiliksistäni sängyssä peiton alla. Sanon Jukallekin vessassa käväistessäni, etten nyt jaksa tota pleikkaa ja siksi en tule olkkariin. Ja Jukka sammuttaa sen saman tien ja tulee halailemaan minua makuuhuoneeseen. Hän pussailee paljasta takapuoltani ja halii kivasti, muttei tee muuta. Se riittää nyt. Tuntuu ihan kivalta ja sellaiselta tosi luonnolliselta. Alan selittämään että nyt olisi ihan mahtavaa jatkaa hyviä meininkejä jossain kivassa porukassa! Ensialkuun Jukka sanoo, että hän taitaa ottaa ihan rauhallisesti koska ei hänellä ole yhtään rahaa (argh). En lankea tähän vaan sanon, että okei, kysynpä sitten Elinalta jos ehtisimme nähdä. Jukka katoaa taas olkkariin ja minä viestittelen Elinan kanssa sopimatta mitään erityistä. Sitten Jukka palaa takaisin ja sanoo, että no okei! Mennään hänen lähellä asuvan ystävänsä luokse, koska siellä on jo pieni lauantaimeninki käynnissä. Hän voi ostaa pari halpaa olutta kaupasta ja olla seurana. Jes! Sopii! Heti saan ihanaa energiaa ja innokkaasti käväisten suihkussa ja meikkaan itseni kauniiksi. En pese hiuksia vaan suihkutan niihin ripauksen kuivashampoota ja kiinnettä, jotta saan ne aseteltua lähes yhtä kauniisti kuin eilen. Kun olen valmis niin totean, että nyt voidaan lähteä! Jukka on lojunut siinä tietokoneellaan odottaen että valmistun. Mutta ei, vaan Jukka sanookin, että eihän hän ole valmis, vaan hänenkin pitää mennä suihkuun. En pysty olla sanomatta ärsyyntyneeseen sävyyn, että miksi hitossa et mennyt suihkuun minun jälkeeni, vaan olet vaan laiskotellut siinä samalla kun olen laittautunut. Jukka ei onneksi anna minun pompottaa itseään kauheasti vaan sanoo, että hänellä oli muita juttuja tehtävänä ja nyt hän menee suihkuun kun itse tahtoo. Istu alas ja rentoudu! Hän tokaisee ja menee oikein hitaaaasti kohti kylppäriä. Minua ärsyttää sillälailla positiivisesti, ja aina vähän väliä pilke silmäkulmassa huudan hänelle, että alan jo laitella ulkovaatteita päälle. Pääsemme yllättävän nopeasti liikkeelle ja mieleni on sellainen odottavan kiva! Jee, uusia ihmisiä, uusia trippejä. Ei kiire minnekään. Paitsi meininkeihin. Siinä sitten istuskelemme ihan iltaan asti kivojen tyyppien kanssa. Tietenkin tarjoudun tarjoamaan (lainaamaan!) tripit Jukalle ja hänen ystävälleen, joka tarjoaa meille oleskelupaikan, ja pääsemme kaikki lentelemään sfääreihin, jolloin tylsäkin poikamiesboxi muuttuu taikamaaksi. Näin se menee. Kaikki hymyilevät ja keskustelemme ties mistä. Useimmiten se menee niin, että joku aloittaa kertomaan juttua, joka vaihtuu aina kesken lauseen joksikin muuksi. Sitten joku on kuullut jotain ihan muuta ja vastaa siihen, jolloin joku taas tarttuu keskusteluun ja puhuu jostain aivan muusta, mutta silti samaan aikaan kaikki ymmärtävät tavallaan toisiaan ja on tosi mielenkiintoista kuulla lauseita, joissa ei välttämättä ole mitään järkeä. Silloin niissä tuntuu olevan. Tai ainakin ne naurattaa kauheasti.

Loppuillasta vaihdamme paikkaa. Maa on kallistunut oikealle ja tuntuu, että kaikki maan päällä olevat asiat saattavat luisua jonnekin, mutta koska kokoajan tietää mistä on kyse, niin eivät ne luisu. Ulkona ihmisten ilmoilla oleminen on kivaa. Olemme omassa turvallisessa ja pehmeässä laatikossa. Uudessa illanviettopaikassamme ilta jatkuu yhä hauskempana ja juttumme menevät yhä korkeammalle sfääreihin. Valvomme eri ystävien luona aina aamukahdeksaan saakka olostamme nauttien. Sitten siirrymme viimein Jukan luokse, jossa silmäni menevät väkisin kiinni, melkein ympäri siitä hyvänolon tunteesta. Ei väsymyksestä. Ikään kuin aaltoina tulevia pieniä hekumia koko vartalon läpi. Se on taianomaista. Se tulee aina hetkittäin koko trippien ajan ja se on ehkä parasta. Jukka on myös kiihottuneella päällä. Sitä se voi aiheuttaa. Sitä Rickykin edellisiltana lähes säikähtäneenä kysyi, että kuuluuko tämä järjetön panetus asiaan. Joo kuuluu se. Eri ihmiset ottavat sen eritavoin. Minulle riittää olla ihan itseksenikin ja vain nauttia siitä maagisesta latauksesta, mutta miksei sitä voisi hyödyntää oikeaankin läheisyyteen. Jukka vaikuttaa sillä hetkellä kivalta ja näyttää söpöltä. En vastustele kun hän tahtoo silitellä minua. Pussailee niskaani tosi hitaasti ja juuri siihen tilaan sopivasti. Kaikki vaan tuntuu hyvältä. Ääntelemme molemmat huokaillen ääneen sitä hyvää oloa, vaikkemme tee mitään kummempaa. Mmhh! Sitten Jukka heittää vaatteet pois ja rakastelemme fiilistellen supertuntoja, ja Jukkakin kestää tavallista kauemmin. Hauskaa. Kivaa. Ihanaa. Sitten nukahdamme ja sekuntia myöhemmin herään kellon näyttäessä jo iltapäivää. Herään siihen, että Jukka pussailee selkääni. Oho, säikähdän, että miten oikein nukuin noin pitkään! Olo on ihanan pörröinen ja tasapainoton. Lauseet laahaavat hunajaisesti. Yhtäkkiä Jukka aloittaa keskustelun väleistämme. Hän kysyy, että mitä me oikein ollaan. Ollaanko me siis yhdessä vai eikö me olla. Ymmärrän kyllä hänen juttunsa, mutten jaksa rakentaa monimutkaista keskustelua. Nautin hänen pussailuistaan ja sanon, että kai me tapaillaan ja katsotaan että mitä tapahtuu. Sanon, että tässä on mennyt vasta niin vähän aikaa, että on otettava tosi rauhallisesti, koska fiilikset voi heitellä. Asioiden pitää tasaantua jotta tietää minkälaisia ratkaisuja kannattaa tehdä. Pitää oppia lisää tuntemaan toista. En halua tehdä vielä mitään sopimuksia mistään. Jukka kysyy, että no miten me oikein suhtaudutaan muihin. Mitä muille voi sanoa. Vastaan, että se  on ihan sama, ei muilla ole väliä. Voi sanoa, että tässä vähän tapaillaan ja katsellaan mitä tapahtuu, koska se on totuus. Edellisillasta osan vietimme Jukan naispuolisen ystävän luona, jota hän on myös aikaisemmin tapaillut. Sellainen tosi kiva söpö tyttö. Ja he sopivat, että menisivät vaikka yksille joku kerta. Ei se minua haittaa. Mutta nyt Jukka sanoo, että voiko hän siis tapailla samalla muitakin ihmisiä. Onko minulle okei, jos hän vaikka nyt tapailisi tuota tyttöä välillä, koska jos kerran meillä on ihan avoin ja epävarma tilanne, niin ei hän halua sulkea muita mahdollisuuksia pois. Saako hän vaikkapa mennä tuon tytön luokse yökylään jos tahtoo. Hmm. Olinhan toki eilenki Rickyllä, mutta en olisi tahtonut jäädä sinne yöksi. Siinä meni mielestäni raja. Ystävänä on ihan okei hengailla jos siihen pystyy, mutta yöksi? Toisen viereen? Treffeille? Sanon, että en kyllä ajatellut, että noin tehtäisiin, vaan että rauhassa tässä katsellaan. Mutta, että jos Jukka tuollaista haluaa, niin en voi estää, kunhan hän kertoo siitä minulle rehellisesti etukäteen tai ainakin heti tuollaisen tapahduttua. Haluan voida sitten itse päättää, että miten reagoin ja loukkaannunko siitä niin etten tahdo jatkaa tapailua. En voi etukäteen tietää miltä se tuntuisi. Mutta aavistelen ettei hyvältä. Sanon tämän Jukalle. Hän empii ja sanoo, että eihän vieressä nukkuminen kai haittaa jos vaikka jättää seksin pois. Ja jos käy hengailemassa treffeillä silleen kevyesti. Että pitääkö niistäkin kertoa. Kyllä pitää. Sanon, että minua kyllä loukkaa jos tässä tapaillaan ja asiat etenisivätkin kohti oikeaa suhdetta ja sitten jälkikäteen kuulisin tuollaista. Alan huomaamaan, että Jukka provosoi minua  ja tahtoo saada aikaan reaktion. Hän sanoo, että ei sitten asiassa olisi mitään epäselvää jos olisimme oikeasti yhdessä, mutta jos kerran vain kasuaalisti tapailemme, niin eihän tuollaisilla asioilla ole sitten merkitystä. Olen eri mieltä ja sanon, että mehän nyt tapailemme ja katsomme, että onko toinen sellainen ihminen jonka kanssa haluaisi sopia jostain syvemmästä. Ja jos sinä, Jukka, lähdet treffailemaan muita ja yökyläilemään eksien luona, niin et ehkä ole sellainen ihminen jonka kanssa tahdon mitään suhdetta. Mutta tee kuten omatuntosi sallii ja mitä haluat, kunhan sitten kerrot minulle. Sitten Jukka siirtyy suutelemaan niskaani ja sanoo, että tuon hän juuri tahtoikin kuulla. Hän haluaa vaan kuulla, että edes jotenkin välitän hänestä. Että minulle ei ole ihan sama mitä hän tekee. Jukka selittää ettei hänelle tulisi mieleenkään mennä kenenkään muun luokse. Hän ei tahdo deiteille kenenkään muun kanssa koko maailmassa. Ainoa kenen kanssa tahdon sänkyyn olet sinä. Ja vaikka en tahdo vielä sopia mitään, niin hän ei malta odottaa sitä päivää, että joskus voitaisiin oikeasti olla yhdessä ja tehdä yhdessä kaikki asiat. Sanon, että joo, ollaan vain päivä kerrallaan eikä mietitä mitään hääpäiviä, koska minua alkaa ihan tosissaan ahdistaa ja sitten saatan haluta ottaa takapakkia. Jukka sanoo nauraen, että hän sopisi hääpäivänkin mielellään vaikka heti, mutta odottaa kyllä. 

Jotenkin oloni paranee. Jotenkin ymmärrän Jukkaa, ja sitä että ilmeisesti hän on ollut minuun tosi ihastunut ja ollut hiljainen ja vetäytyvä koska on niin kauhean epävarma minun tunteistani. Mikä on hyvä! Koska minäkin olen epävarma. Meillä oli yhdessä taas tosi kivaa. Ja minun on pakko puntaroida, että ylittääkö nämä hyvät puolet ne huonot puolet. Uskon, että Jukka on valmis yrittämään parantaa noita pikkuvikoja, jotka stressaavat minun hermojani auttamattomasti. Ja minä taas voin yrittää paremmin keskittyä näihin hyviin puoliin. Siihen, että ihan aidosti uskon, että Jukka on tosi luotettava. Hän antaisi minulle kaikkensa. Silloin kun hänellä on rahaa niin hän takuulla tarjoaa kaiken mitä voi (tai se ainakin testataan tällä viikolla). Jos nyt lemppaan hänet ja jään pyörimään hankalien ihmisten kanssa, niin joudun taas stressaamaan kun joku ei vastaa viestiin tai tahdo viettää kanssani riittävästi aikaa. Ei tahdo minua mukaan omiin juttuihinsa, eivätkä ehkä edes halua tulla luokseni, koska se vaatii hieman ylimääräistä sietokykyä. Eivät ehkä tahdo viedä minua jokaiseen maailmankolkkaan minkä vain keksin... Jukka tekisi niin. No päivä kerrallaan, edelleen. Olen tosi iloinen, että nyt maanantaina oloni on hyvä. Fiilikseni häntä kohtaan on lämpimämpi kuin viime viikolla. Tuo sängyssäkin tapahtunut entistä vaivattomampi läheisyys myös lähensi välejämme uudestaan. Jukka oli jotenkin reippaampi ja oma-aloitteisempi ja kestävämpi. Hän on kuullut minua ja yrittää takuulla miellyttää minua jos vain voi. Sovimme jo, että tapaamme huomenna ja menemme uimaan. Jep. Heti kun ehdotan osallistumista ruuhkaiseen tarjouspäivään eräällä uima-altaalla, niin Jukka sanoo silmänräpäyksessä, että tietty mennään! Juuri tästä vaivattomuudesta pidän. Se on yksi lempipaikoistani, ja kävimme siellä kerran Ronin kanssa. Se oli ihan mahtava päivä silloin. Kävimme siellä myös jatkuvasti pitkäaikaisen eksäni kanssa rentoutumassa, joten olen kiintynyt tuohon paikkaan. Ja nyt pääsen jakamaan sen Jukan kanssa. Kivaa. Päivä kerrallaan.