maanantai 23. tammikuuta 2017

Ihan ok maanantai ja Manulle.

Näin unta Ronista. Matkustimme yhdessä jossain kulkuneuvossa, ehkä junassa, ja hulluttelimme yhdessä. Nauroimme ja riensimme käsi kädessä vaunusta toiseen. Se oli jotenkin keltainen ja lämmin uni. Hyvä tunnelma. Mutta kun heräsin, en ollut kovinkaan pahoillani siitä, että tuo uni ei ehkä koskaan toteudu. Oloni oli herätessä ihan hyvä. Maanantaina. Hmh! Näin yön aikana myös pienen unen siitä, että Javier lähetti minulle tekstiviestin, jossa totesi jonkin olevan vialla. Se ei kuitenkaan ollut enneuni, sillä en ole kuullut hänestä päivän aikana mitään. Pelätty maanantai siis koitti viimein. Viime viikolla ajattelin tämän päivän olevan masentava ja ahdistava. Vähintäänkin melankolinen, kuten maanantait yleensä. Mutta oloni on hyvä. Kraateri ei kilju. Lääkitys on kohdillaan. Työmotivaatiokin on ollut hieman hukassa koko alkuvuoden, mutta  tänään jaksan keskittyä töihin positiivisella asenteella unohtaen kaiken muun.
Saan viestejä aamupäivän aikana joltain random tuttavalta sekä tinderiltä. Vaihdamme pari sanaa. Hän haluaisi tavata tällä viikolla. En nyt jaksa miettiä sellaista. Minulla kuitenkin on muita prioriteetteja. Manuel aloittaa aamukeskustelut perinteisellä kahviaiheella, eikä mene kauaakaan kun hän ehdottaa tapaamista illalle. Ensireaktioni on se, etten tiedä jaksanko. En tiedä haluanko. Hän tekee houkuttelevia ehdotuksia ruoan ja sarjan katselun suhteen. Olenko muuttunut hänelle tärkeämmäksi kuin hän minulle? Luultavasti. Minulle riittää vallan mainiosti kuulumisten vaihtelu viestien välityksellä ja näkeminen vaikka pari kertaa kuukaudessa. Hän on ollut aiemmin maanantaimelankolian  paras poistaja ja lohtu silloin kun muut asiat ovat sekaisin ja epävarmoja. Mutta nyt juuri tällä hetkellä en koe tarvitsevani lohdutusta. En edes haleja. Olen melko ok. En ole ajatellut Ronia paljoa, mutta jos ajattelen niin vihlaisee vähäsen. Melko lievästi. Eniten olen taas ajatellut Javieria. Mietin, että voisinko kysyä häneltä suoraan, että missä mennään. Uskaltaisinko? Vaikkapa jonain sellaisena päivänä, kun hän aloittaa keskustelun ja vaikuttaa hyväntuuliselta. Kysyn suoraan, että menikö ne parisuhdemahdollisuudet jo. Olemmeko vain kavereita jotka näkevät silloin tällöin hauskanpidon merkeissä? Vai tapaillaanko me. Tämä tilanne on nyt ollut käynnissä riittävän pitkään. Haluan tietää onko hän muuttanut mieltänsä. Se on aivan mahdollista, sillä olihan hän muuttanut mielensä viikossa sijoitusasioista, joista olimme keskustelleet. Haluan selvyyden, mutten ehkä tänään. Juttelimme kyllä hänen kanssaan eilen, kuten uumoilinkin. Ihan normaalisti tavallisista asioista. Hyvä sekin.


Töiden jälkeen yritän miettiä mitä tekisin Manuelin kutsun kanssa. Ystävätärkin pyytää lenkille. Ja kotonakin olisi tehtävää. Mutta toisaalta jos tapaan hänet tänään, niin voin sitten loppuviikoksi keskittyä muuhun. Oloni on ristiriitainen. En haluaisi jatkaa tällaista suhdetta ehkä enää pelkän ystävän kanssa. Se ei tunnu ihan oikealta ilman tunteita, mutta minulla ei ole oikeaa syytä lopettaakaan sitä. Minulla ei ole "ketään". Ja jos olen ihan rehellinen, niin en kehtaa kieltäytyä. Hän on hyvä tyyppi ja jossain määrin ehkä tarvitsee minua. Koen hänen tapaamisensa yhtäkkiä osittain velvollisuudeksi. En osaa toimia sen mukaan mitä tunnen vaan muokkaan taas käytöstäni muiden toiveiden mukaiseksi. Mutta toisaalta en voi luottaa omiin intuitioihini. Olen usein epäröinyt ja tehnyt jotain silti ja ollut todella tyytyväinen. Ja meillä on kuitenkin aina mukavaa, saan juttuseuraa, sarja on loistava ja olemme ystäviä. Siispä päätän, että jos Manuelille sopii ehdottamani myöhäinen ajankohta, niin menen hänen luokseen. Ja se sopii. Hyvä. Ehkä se on ihan hyvä. Päätän myös kysyä Ninolta  kuulumisia, sillä en ole kuulut hänestä tapaamisemme jälkeen mitään. Lähetän hänelle huolettoman viestin. Näin ylläpidetään mahdollisuuksia tai ainakin kaveruutta. BLING. Javier viestii minulle työasioita. Ainakin hän ajattelee minua. Vaikka joskus ajattelen, että tarvitseeko hän vain konsultaatiotani. Mutta en usko. Hän varmasti pitää minusta vaikkei ehkä edes haluaisi. Vastailen vain asiallisesti, enkä kysele muuta. Antaa muiden asioiden nyt hautua hetki. BLING. Ninolle kuuluu hyvää. Vaihdamme muutaman kivan viestin. Javier jatkaa keskustelua kanssani. Everythings fine. En malta odottaa miten asiat tulevat järjestymään. En malta odottaa, että minulla on syy irtisanoutua kaikesta säädöstä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti