Riskit kannattaa? Sovinto Javierin kanssa

Kello on 21.14 ja olen juuri saapunut kotiin ja istahtanut omalle paikalleni ja saanut läppärini syliini. Taustalla pyörii Linnanjuhlat. Päällimmäinen olo on se, että kyllä kannatti lähteä eilen ulos yksin. Vaikka olin eilen alkuillasta ollut sitä mieltä, että voisin aivan yhtä hyvin jäädä kotiinkin, niin yhtäkkiä kun Javier ei vastannut minulle, ystävätär päättikin jäädä kotiin ja luulin, että Manullakin oli treffit iski kauhea yksinäisyyden paniikki ja päätin lähteä yksin ulos. Viestin varmuuden vuoksi vielä Jukalle, mutta hänkään ei ollut liikenteessä. Yhdeksän aikaan illalla kävin suihkussa, korkkasin viinin ja katsoin, että hyvällä klubilla soittaa kiva bändi. Eli takuuvarmaa menoa! BLING. Manuel kertoi, että hän onkin vain rauhassa kotona, sillä treffit siirtyivät. Ok, jotenkin se tasoitti mieltäni hieman. Kaukaisempi ystävätär kertoi olevansa toisella klubilla ja toivotti liittymään seuraan. Huh, minua ei sittenkään ole kokonaan hylätty. Pitäydyin silti omassa suunnitelmassani ja päätin lähteä katsomaan bändiä yksin.

Laittauduin musiikkia kuunnellen ja aloin tuntea oloni tyytyväiseksi. Koska yksin lähteminen pitkästä aikaa jännitti join aika nopeasti pari lasillista viiniä ja olin jo hiprakassa klubia lähestyessäni. Juuri ennen sinne pääsemistä kompastuin liukkaalla kadulla ja lensin aika pahasti käsieni varaan ja kämmeniin tuli kirvelevät avohaavat. Mutta se ei menoani haitannut! Saavuin klubille hyvän tuulisena. Menin tilaamaan itselleni drinkin ja näin vapaan pöydän. Istuuduin pöytään ja kutsuin seuraani lähellä seisoskelevan porukan. Kyllä, niin helposti! Avasin suuni ja kutsuin. En sellaista varmaan ihan selvinpäin uskaltaisi tehdä.  Uudet tuttavani istuivat seuraani mielellään ja joimme yhdessä drinkkejä ja puhuimme bändistä. Mainitsin, että ystäväni ovat ehkä myöhemmin saapumassa paikalle. En tiedä miksi, mutta kai ajattelen, että se voisi muista olla outoa, että olen yksin ulkona. Taisin tarjota koko seurueelle shotitkin, vaikken yleensä koskaan juo shotteja. Olin villillä tuulella.

Seurueen kanssa olemme seuraavaksi siirtyneet lavalle katsomaan bändiä ja tanssimaan. Sen jälkeen muistikuvani ovat hieman katkeilevia, mutta Javier on  yhtäkkiä kesken tanssimiseni vastannut viestiini! Olemme aloittaneet keskustelun, joka on päätynyt siihen, että Javier on kutsunut minut luokseen. Uskalsin vilkaista käymäämme keskustelua ja olen ihmeen hyvin onnistunut kirjoittamaan hänelle, että miksi hän nyt kutsuu minut luokseen, kun kerran ei enää pidä minusta. Hän on anonut minut tulemaan. Olen ilmeisesti hypännyt taksiin ja mennyt hänen kotiinsa kesken bändin soiton. Bändistä on muutamia kuvia muistoja puhelimessani.

Pyysin Javierin minua vastaan pihalle ja heti ensimmäiseksi pyysin häneltä halausta. Tämän muistan. Myös Javier on ollut humalassa oltuaan oluilla ystävänsä kanssa koko alkuillan. Olemme keskustelleet väleistämme yön aikana pitkään. Saatoin jopa humalapäissäni tirauttaa kyyneleen tultuani niin väärin ymmärretyksi ja hylätyksi aiemmin. Olen kertonut hänelle, miten inhottavalta hänen ignooramisensa on minusta tuntunut. Olemme keskustelleen kaikesta. Muistaakseni jopa siitä, että haluammeko deittailla toisiamme. En muista tarkkaan. Ehkä parempi niin .Olemme tehneet yöllä paljon muutakin, kuten sotkeneet hänen lattiansa sekä kylpyhuoneessa, että olohuoneessa. Muistan katsoneeni kelloa hieman ennen kuutta. Tällöin olemme menneet nukkumaan.

Aamulla olin epäuskoinen herätessäni hänen vierestään. Olin onnellinen sekä seurastani, että siitä, että on vapaapäivä. En oikein käsittänyt miten olen sinne taas päätynyt. Ajattelin vain miten onnekas olenkaan, kun olen juuri siellä minne olen halunnut päästä koko edellisen viikon. Halailimme koko aamun ja vietimme ihania läheisiä hetkiä. Kuittailin hänelle vielä hänen mykkäkoulustaan, mutta uskon, että saimme ilmaa puhdistettua kinasteluidemme suhteen. Olin niin iloinen hänen vieressään sängyssä loikoillessa, että otin salaa hänestä kuvan. Vain jotta voisin muistaa, että olin oikeasti siellä. Ja siksi että hän on niin tajuttoman miellyttävän näköinen. Harmillisesti hän myös itse sen tietää erittäin hyvin. Nousimme puolen päivän aikaan juomaan teetä yhdessä ja katsomaan itsenäisyyspäivän ohjelmia ylen kanavilta. Olemme tosi luonnollisesti yhdessä. Ei kiusallisia hiljaisuuksia. Silti mietin, että milloinkohan minun olisi syytä kerätä kimpsuni ja kampsuni ja lähteä. Javier toteaa ettei ole kiire. Käydään lähikiskalta hakemassa jotain ruokaa. Ihanaa! Kävelimme yhdessä raittiissa pakkasilmassa. Hitaasti laskevasta auringosta nauttien. Palasimme takaisin hänen luokseen. Makoilimme sohvalla. Söimme. Koskettelimme toisiamme ohimennen. Kävimme läpi sotiin ja Suomen historiaan liittyviä asioita.

Vietin siellä koko päivän ja koko illan. Ihan luonnollisesti. Iltaa kohden Javierin jotkut jutut menivät levottomiksi. Esimerkiksi hän kommentoi linnanjuhlien osallistujien ulkomuotoa perverssiin tyyliin. Hän ei tosiaankaan vaikuta ihmiseltä, josta olisi minkäänlaiseen sitoutumiseen. Ainakaan puheiden perusteella. Ja tiedän, että se saattaisi alkaa häiritsemään minua jossain vaiheessa. Vaikken osaakaan erottaa milloin hän on täysin tosissaan ja milloin ei. Ainakin on selvää ettei hän pidä silikonitisseistä, kuvaillessaan kokemuksiaan niiden kanssa minulle häiritsevän yksityiskohtaisesti. Kellon käydessä lähemmäs iltayhdeksää hän saattoi minut ulos. Halasimme toisiamme kovasti. Bussissa huomasin unohtaneeni jalometalliset korvakoruni hänen yöpöydälleen. Eli tapaamme varmasti vielä, vaikka tämäkin closure tekee minut tyytyväiseksi! Illan aikana sekä Jukka, että uusi tinderituttavuus kyselevät vointiani Itsenäisyyspäivänä. Myös Ricky tahtoo vaihtaa kuulumisia. Tytöt suunnittelevat Uuden Vuoden reissua Viroon. Hetken taas elämä on mukavaa.