Chance number 2, yö kainalossa

Heräsin juuri päiväunilta. Alan olla kohta virtaa täynnä uutta iltaa odotellessa! Vielä makoillessani peiton alla Daniel parin viikon takaa laittoi viestiä. Hän on kaukana jossain päin maailmaa työkeikalla ja halusi vain vaihtaa kuulumisia. Hän kehui minua kauniiksi. Kehuin takaisin. Tulin iloiselle mielelle. Lisäksi pari uutta tinderiä viestivät. Ja tyttöjen ryhmäkeskustelu käy kuumana. Koska tytöt aikovat kokoontua yhteen, kieltäydyin ristiriitaisin tuntein tapaamasta ketään muuta uutta ainakaan alkuillasta. Minulle on nimittäin mahdollisuus myöhemmin illalla tavata Dim, jolle menin eilisiltana viestimään, ja uudet seikkailut tyttöporukassa houkuttelevat myös. Voin mennä treffeille arkenakin! Voinhan.

Eilisilta sujui hienosti! Meillä oli työporukassa hulvattoman hauskaa. Onnistuin taas nappailemaan vessaselfieitä. Jo ensimmäisen drinkin jälkeen lähetin Dimille viestin. "Miten matkasi sujui? Niin hyvin, että unohdit minut kokonaan, haha". Ei vastausta. Illan mittaan seurueeseemme liittyi muutama tuntematon mukava mies. Se jolla oli vihkisormus laittoi jatkuvasti kätensä reidelleni, josta toistuvasti komensin sen pois. Hän totesi olevansa eron partaalla. Sanoin etten välitä siitä. Pian hän vaihtoi paikkaa toisen miehen, Tomin, kanssa, joka ilmeisesti tykästyi minuun, sillä myöhemmin kadotessani kohti Manuelia, hän lähetti viestin perääni. En muista että vaihdoimme numeroita. Kyllä Tomi oli komea ja todella mukava, mutten varmaan kuitenkaan haluaisi tapailla tupakoitsijaa.

Eli yhtäkkiä kesken illan, puolen yön aikaan Manuel viesti olevansa läheisessä pubissa ystävänsä kanssa. Olin niin häkeltynyt siitä, että hän haluaisi tavata minut jossain ihmisten ilmoilla kotinsa ulkopuolella, että siltä istuimelta päätin lähteä hänen luokseen. Ehdin tanssibaariin, moikkasin hänen poistumassa ollutta ystäväänsä ja tilasimme juomat. Oli todella erikoista olla hänen kanssaan ravintolassa! Hän näyttikin ihan erilaiselta. Samassa paidassa, kuin ensimmäisellä tapaamisellamme. Tilasimme juomat ja pakotin hänet hetkeksi tanssilattialle. Hän oli aivan poissa omalta comfort zoneltaan, mutta meillä oli hauskaa! Minun mielestäni aivan liian aikaisin lähdimme hänen luokseen. Kävelimme käsikädessä kadulla. Puhuimme hänen mieltään painavasta asiasta. Tuntui ihanalta. Mutta ihan vain kavereina (hän taisi muistuttaakin siitä ääneen). Hänen luokseen päästyämme olimme kylmissämme, joten Manuel puki päälle yöpaidan, itse käperryin hänen kainaloonsa alasti. Aamulla sain parhaan krapula-aamuherätyksenä hänen heittäessään pyjamansa pois, ja silitellen minua takaapäin. Kiihkeästi, voimakkaasti ja nopeasti. Sen jälkeen hän poistui suihkuun ja kuiskasi, että aamiainen on valmis tunnin kuluttua. BLING. Dim vastaa kesken aamun, ettei ole suinkaan unohtanut minua, vaan ajatteli, että olen löytänyt jo muuta seuraa. Vietimme Manun kanssa ihanan hitaan aamun syöden hänen kokkaamaansa aamiaista, ja minun lohduttaessani häntä. Pitkästä aikaa näin hänet alakuloisena, mutta onnistuin varmasti parantamaan hänen mieltänsä. Testasimme vielä varalta fyysistä taivaallista klikkaustamme. Sitten lähdimme yhdessä hänen ehdotuksestaan läheiseen ravintolaan lounaalle. On niin kummallista olla hänen kämppänsä ulkopuolella, että olin taas hetken häkeltynyt. Söimme todella väsyneinä ja nuutuneina. Halasimme ja suukotimme heipat.

Myös Javier viestittelee jotain. Lähetin hänelle kuvan eilisestä alusasustani. Se on hauskaa. Meidän oma juttu. Ja nyt kohti uusia tuulia! Tiedän missä Dim juhlii tänään, koska hän kutsui minut sinne kauan sitten mukaansa. Ja vaikka hän ei ole vielä ottanut asiaa uudelleen esille, aion mennä samaan paikkaan kavereideni kanssa ja katsoa mitä tapahtuu. Toivon, että hän vielä viestii ja ettei mahdollisesta kohtaamisestamme tule kiusallista.