Wtf wtf wtf

Istuskelen taas vaihteeksi nätissä auringonpaisteessa ihmisvilinässä odottelemassa että Ossi ja muut porukat pääsevät töistä ja voimme lähteä todennäköisesti yhtä matkaa Ilomaahan. Jukkakin on jo viestitellyt ja odottaa innolla että saamme hyvän porukan kasaan. Aamulla herätessä olo oli todella ahdistunut. Niin ahdistunut että kun äitini kysyi viestillä jotain neuvoa vastasin hänelle tarvitsevani vastapalvelukseksi mielenrauhaa. No en tiedä oliko se taas fiksua kun sain palautteeksi saarnan siitä miten oikean elämänpolun joskus löytää vasta kun kaikki on mennyt liian kaoottiseksi. Äidin mukaan jotkut ihmiset ovat vain niin tyhmiä ja heikkoja etteivät opi muulla tavalla. Kiitos. Mutta nyt oloni on parempi. Eilen lähdin ensin parille pussisiiderille Elinan kanssa. Siitä ajattelin suunnata Ryanin luokse ja katsoa mitä elämä tuo tullessaan. Mutta BLIBLING. Yhtäkkiä Roni lähettää viestin jossa kertoo olevansa yksin terassilla. Hmm. Hän kysyy haluanko liittyä seuraan. Hmm. Mutta heti perään hän lisää että ei voi jäädä kuin hetkeksi. No minä en aio heti juosta hänen luoksensa jos hän aikoo sitten karata paikalta. Kerron sen hänelle suoraan, eikä tee edes tiukkaa kieltäytyä tapaamisesta. Vaihtelemme viestejä ja kun hän uudestaan ehdottaa tapaamista niin totean että tulen jos et ole menossa minnekään. Sovimme siis kohtaamisen. Kivaa! Heti ajattelen että ehkä tämä viikonloppu menee sittenkin hieman toisin kun olen ajatellut. Matkalla kohtaamispaikalle huomaan hänen hyväksyneen ystäväksi somessa naisen josta syntyi kinastelumme pari viikkoa aikaisemmin, kun tajusin että Roni oli esitellyt hänet perheelleen. Mutten nyt välitä siitä, Ronihan vakuutti että kyseessä on joku täysi mitättömyys. Saavun paikalle ja alamme heti luonnolliseen tapaamme arvostella ravintolan tarjontaa. Ilmapiiri on olosuhteisiin nähden hyvä. Vitsailemme jotain menneestä viikosta ja ehdotan että vaihtaisimme paikkaa näiden juomien jälkeen. Kun lasit ovat tyhjät käymme vessassa ja tapaamme ravintolan ovella jatkaaksemme matkaa. Mutta Ronin ilme on muuttunut ja hän toteaa ärsyttävän viralliseen äänensävyyn että kiitos seurasta ja hauskaa loppuiltaa. Kysyn että mitä ihmettä nyt, minähän sanoin etten tule vain yksille. Mutta Roni on alentuva ja tokaisee että hänhän sanoi jo että hänellä on muuta menoa. Ai kuinka ärsyttävää! Mutta mitä voin tehdä? En ainakaan järjestä mitään riitaa. Siispä tyydyn tilanteeseen vaikka oloni on huijattu, loukattu ja turhautunut. Kävellessämme yhtä matkaa Roni jatkaa samaan äänensävyyn että haluan vain tehdä selväksi ettet kuvittele että välillämme on mitään. Voi kuinka inhottava hän on! Näen kuinka hän saa viestejä joltain ja sanoo että nyt hän lähtee. En voi kun sanoa heipat ja näyttää reippaalta. Mitä yhtäkkiä tapahtui? En tiedä, mutta tietenkin heti ajattelen hänen tapaavan tuon naisen. Kenties he ovat lähentyneet samoin kuin mekin aina parin viikon välein. Olo ahdistuu mutta yritän pitää itseni positiivisena. Otan heti yhteyttä Ryaniin ja ilmoitan että olen tulossa. 

Saavun terassille Ryanin ja hänen kolmen ystävänsä seuraan. He ovat nauravaisia ja mukavia. Selitän heti vitsikkääksti onnetonta rakkauselämääni ja sitä kuinka typerä oikein olen. Saan myötätuntoa ja meillä on kivaa. Juomme parit juomat ja Ryan ehdottaa - kuten olin toivonutkin - että menisimme hänen luokseen kokeilemaan piippua ja piristymään. Kaikille sopii. Juttelemme innokkaasti koko matkan ja olen tyytyväinen ja kiitollinen näistä ihmisistä. Meillä on hauskaa. Katsomme musiikkivideoita, joita vuorotellen valitsemme kikatusten saattelemana. Naurua riittää! BLING. Harri kysyy kuulumisiani ja ehdottaa että menisimme yhdessä terassille. Olen aika hyvässä keinotekoisessa flowssa ja haluan yöksi jonnekin muualle kuin omaan sänkyyn, joten arvioin osaavani käyttäytyä ja sovimme tapaamisen ravontolaan jossa käymme usein Ronin kanssa. Vaikka Ronin käyttäytyminen ärsyttää minua suuresti niin saan kai jotenkin keskityttyä Harriin. Käymme muutamissa paikoissa drinkeillä ja pizzalla. Keskityn vaikuttamaan selvältä. Heh. Jossain vaiheessa vessakäynnin yhteydessä lähetän jonkun kiukkuisen viestin Ronille mutten muista mitä enkä aio käydä tarkistamassa. (Aamulla kuitenkin olin saanut Ronilta jonkun tylsän uutislinkin vastaukseksi.) Päädymme Harrin luokse ja olen aika sekaisin. Silti osaan kieltäytyä seksistä. Sanon etten jaksa enkä pysty nyt. Harri sanoo ettei sun tarvitse tehdä mitään, johon totean ettei kyse nyt ole väsymyksestä. Hän on herrasmies. Aamulla herään kauheaan ahdistukseen. Puhelin tärisee jatkuvalla syötöllä yöpöydällä. Ricky soittaa. Äiti viestii. Tytöt. Ossi. Harri silittelee minua ja kysyy onko mieleni parempi. Totean ettei se valitettavasti ole mutta otan vinkkejä vastaan jos hänellä olisi jotain keinoja. Hän halaa minua ja nousee tekemään kahvia. Siistiydyn ja juomme yhdessä kahvit. Olen taas jutuissani hassutteleva ja itseironinen. Vitsailen omasta ahdistuksestani. Tunnelma on hyvä. Oloni vähän kohenee. Istuskeltuamme pihalla pari tuntia kokoan kamppeeni ja halauksien ja pitkän suudelman saattelemana lähden kaupungin vilinään odottamaan että pääsen nollaamaan mieleni.