Ja esirippu aukeaa. Prosessin finaali part 1

Jotenkin taas onnistumme kinastelemaan itsemme ristiin Rickyn kanssa, emmekä saa lopullisia aikatauluja sopimaan siten, että onnistuisimme taaskaan tavata (tätä on käynyt pari kertaa jostain syystä). Mutta olen tavannut sen sijaan kivat kaverit ja vietämme juuri yllättävän hauskaa vapaailtaa, kun saan viestin Javierilta. Hän haluaa palata asiaan. Javier kysyy suoraan, että voisimmeko tehdä jotain kivaa yhdessä joku päivä. Olen tosi yllättynyt, että hän ottaa yhteyttä näin pian ja ehdottaa suoraan tapaamista. Sanon, että ehkä joku kerta, mutta en usko sen onnistuvan vielä vähään aikaan. Javier vitsailee, että on säästänyt elokuvalippunsa minua varten, ja ne pitää käyttää ennen kuin ne vanhenevat. Olen jossain ulkona kadulla ja kyyneleet nousevat silmiini, koska olin juuri ajatellut niitä leffalippuja eräs päivä. Sitä kuinka me monta kertaa Javierin kanssa olemme puhuneet käyttävämme ne yhdessä. Vastaan nauraen, että ehkä ennen määräaikaa vuoden lopulla se voi olla mahdollista. Sitten ihan yhtäkkiä viestittelemme siitä mitä meille oikein tapahtui. Javier selittää, ettei vain halunnut eksklusiivista suhdetta. Minä totean, ettei seksi ole minulle mitään ilman tunteita. Ja Javier vastaa näkevänsä asian aivan eri tavalla. Hänen mielestään meillä voisi olla luottamuksellinen ja erityinen suhde, vaikka siinä jättäisi tilaa vapaalle seksille. Tavallaan olen niin iloinen, että hän haluaisi yrittää. Että hän puhuu suhteesta. Että hän ikävöi seuraani ja haluaisi nähdä. Koittaa löytää jonkun ratkaisun, että voisimme olla yhdessä niin ettei hän luopuisi kuitenkaan kaikista defensseistään. Ja sanoo suoraan, että emmekö voisi tapailla toisiamme. Avoimessa suhteessa. Puhun siitä miten tärkeää on olla tiimi oman tärkeimmän ihmisen kanssa. Sanon, että minun on oltava prioriteetti. Äkkiä kun minulla on tilaisuus asettaa pöydälle omia vaatimuksiani! Sanon, että minun on oltava se, jonka viesteihin vastataan aina. En siedä sitä, että minut sivuutetaan. Ja Javier sanoo, että tietää sen kyllä.

Selitän, että parisuhde voi olla maailman hienoin juttu, jossa halutaan jakaa kaikki sen yhden ihmisen kanssa. Puhun emotionaalisesta turvasta, jonka havaitsin hyväksi termiksi edellispäivän lainauksesta. Minä en pysty vapaaseen suhteeseen. En pysty ymmärtämään Javieria tässä asiassa. En tiedä epäröikö Javier. Hän sanoo ettei tiedä. En tiedä onko sillä väliä. Mutta tiedän, että hän kuuntelee minua. Tiedän että hän palaa viesteihimme ja miettii niitä. Tiedän, että laukaisin menetyksenpelon hänessä tekemällä aloitteen "hyvään eroon". Joku ratas käynnistyi taas Javierin päässä, juuri kuten olen tähän asti sanonut. I told you so. Ennustin tämän jo kauan sitten, kun tietoisesti aloitin tämän prosessin. Tiesin, että tulee se hetki, kun hän ehdottaa yhdessäoloa. Näköjään siinä vain on vielä välivaiheita, joita en voi hyväksyä. Ja jos nyt olisin pitäytynyt siinä alkuperäisessä suunnitelmassani olla kärsivällinen ja odotella rauhassa Javierin mielenmuutoksia, niin kokisin nyt työvoiton! Tietäisin tällä hetkellä, että pian Javier olisi valmis luopumaan avoimen suhteen vaateistaan. Ei ihan heti, mutta pian hän muuttaisi taas mieltään ja tahtoisi minut kokonaan. Mutta minun pitäisi sietää ennen sitä olla erossa ja antaa hänen kokeilla miltä se vapaa seksi tuntuu. On myöhä ja Javierin on mentävä nukkumaan. Hän ei halua puhua enempää liian vakavista asioista ennen nukkumaanmenoa. Taas sovimme palaavamme asiaan. Hän lähettää minulle sydänpusuja ja minä vastaan samoin. Ikävä raastaa sydäntä. Voisin sanoa, että no kokeilllaan! Ja luopua omasta arvostani ja alentua johonkin, mitä en halua vain siksi ettei minun tarvitsisi luoupa Javierista. Mutten tietenkään tee sitä. Olen koko ajan tiennyt, että Javier on välittänyt minusta aidosti. Olen helpottunut etten ole keksinyt niitä tunteita välillemme. Javier sanoo, että meillä on niin vahva tunneside, ettei sitä haluaisi menettää. Javier menee nukkumaan. Sitten vietän yhden hulvattomimmista illoista ystävieni kanssa miettimättä sen enempää mitä olemme juuri puhuneet Javierin kanssa. Koska en edes tiedä. Onko asia jotenkin kesken? Miettiikö hän pystyykö luopumaan vapaasta seksistä? Vai odottaa minun ymmärtävän häntä? Sitä en aio tehdä. Vaikka Javier osoittaisi nyt erilaista sitoumusta minuun. Niin voisinko ikinä luottaa  häneen? Heti vatsanpohjastani ottaa kuin olisin vuoristoradassa, kun herään vapaaseen torstaihini muistaen keskustelumme. Minun tekisi mieli sanoa Javierille heti, että mitä ikinä nyt käsittelemmekään, niin se on tehtävä heti! En voi työskennellä valtavasti päästäkseni hänestä yli, ja sitten hän vain avaa kaiken. Ja kaikki päätökseni ja itsevarmuuteni itsenäistä tulevaisuutta kohtaan rapistuvat. Kaikki vaiva mitä olen nähnyt tilanteesta etenemiseksi tuntuu kadonneen kokonaan. Ricky tahtoisi nähdä. Mikään ei taas tunnu miltään.