Ja taas on perjantai

Olen juuri herännyt kahden tunnin päiväunilta ja raahautunut poikkeuksellisesti parvekkeelle naputtelemaan! Tätä se aurinko teettää, en ole vilkaissutkaan parvekkeelle kuukausiin, mutta nyt yhtäkkiä se houkutteli. Näin päivälevollani unta, että Alex otti minun yhteyttä! Mutta en ole kuullut hänestä mitään pitkään aikaan. Hän on varmaan löytänyt jotain uutta elämäänsä. Siinä heräillessäni menin puhelimellani facebookin chattiin. Olin aikaisemmin jutellut Javierin kanssa jotain työasiaa, ja sitten menin painamaan nappulaa "Kutsu ystäväsi tähän XXX-sovellukseen" -ja kaikille keillä ei kyseistä juttua vielä ole saivat minulta kutsun ladata sen itselleen. Vittu. Se meni myös Ronille johon en ole ollut aikonut ottaa mitään yhteyttä. Miten minulle aina käy näin, että lähettelen jotain noloja vahinkoviestejä? Kuten viimeksi sekoitin Rickyn ja Javierin keskenään, mistä joskus kirjoitinkin. Itseäni soimaten lähetin perään parille tyypille viestin, että hups, vahinko, sori. Mutta se ei lievennä ärsytystäni. Ei voi mitään. Puuh. Kaikella on kai tarkoituksensa. Noniin. Tyttöjen ryhmächatti käy aktiivisena. Yksi tytöistä kutsuu kaikki luokseen ja ehdottaa illan aloittamista hänen luonaan. Hmm, miksei! Minulla ei ole vielä mitään suunnitelmia tälle illalle ja eilisestäkin on nyt toivuttu jo aika hyvin. Siitä voisi sitten jatkaa iltaa minne vain. Hyvä idea! Kohta täytyy siis hypätä suihkuun ja valmistautua oikeeseen perjantaihin.

Eilen lähdimme pikkuristeilylle ystävättären kanssa. Kaikki sujui hyvin, mutta itselleni koko reissu jäi hyvin yhdentekeväksi. Söimme (liikaa), juttelimme. Joimme viiniä. Tilasimme yhdet lasilliset viiniä paikassa, jossa söimme ja sitten lähdimme lasien kanssa muualle (niin voi tehdä laivalla), haimme viinipullon taxfreesta ja täyttelimme lasejamme sillä. Ei tarvinnut siis tuhlata rahaa juomien tilaukseen baareista. Koimme olleemme nokkelia, vaikkei koko asialla sinänsä ole väliä. Puolitimme saamani "ekstaasin", joka osoittautui plaseboksi. Hyvä niin. Jutustelimme muutaman kivan tyypin kanssa, muutoin hyvin hiljaisessa ravintolassa. Menin ajoissa hyttiin nukkumaan ja aamulla sinne könysi myös ystävätär, joka oli löytänyt yölle mieluisampaa seuraa. Perussetti, mutta ei mitään erityisen ihmeellistä. Matalat odotukset täyttyivät, mutta eivät ylittyneet. Laivan saavuttua kotisatamaan jo aika varhain tänä aamuna, kävelimme kuumassa auringonpoltteessa hetkeksi istuskelemaan espalle. Tilasin ulkomaalaiselta mehunpuristajalta itselleni appelsiini-granaattiomena -tuoremehun, mutta hän teki (ja veloitti) vahingossa kaksi, joten saimme molemmat nauttia vitamiiniannokset perjantaipäivän aluksi matkakaiuttimeni soittaessa leppoisia kesäbiisejä. Fiilis aika hyvä. Vähän kai mietin Ronia ja mietin Harria, kenestä en vielä ole kuullut mitään. En ole miettinyt juurikaan muita. Huomaan odottavani Harrin kuulumisia ja paluuta. Haluan tavata hänet. Ja sen ajatuksen siivittämänä hauska ilta tyttöjen kanssa tuntuu sopivalta idealta juuri nyt. Ei sitä ikinä tiedä minne ilta sitten vie. Ja sen jälkeen on edessä vielä lauantai. Nyt aion maistaa pakastimeen  varalle ostamaani Magnum -tummasuklaajäätelöä ,jossa on vähän vähemmän kaloreita, kuin muissa. Syön jäätelöä todella harvoin, mutta ehkä juuri nyt on sen aika. Ja edelleen ärsyttää se facebook-kutsujen lähettely. Argh.